Sleighbells ring!

Nyt on taas ihan kämänen keli ja lumikin hupeni uhkaavasti, mutta onneksi parhaillaan on lämpötila laskemassa pakkasen puolelle ja talvi voi taas jatkua! Kun sitä lunta oli vielä enemmän maassa, monen muun tavoin myös minä kaivoin innoissani kaapin perukoilta valjaat ja liinat esiin.

Ainakaan tietääkseni Patrik ei ole ikinä vetänyt harrastusmielessä (remmissähän se oli kova vetämään kun meille tuli), joten kun valjaissa oli kokematon seniorikoira, laitoin perään vaan kevyen pulkan. Valjaina toimivat nuo vanhat länget ja minun niihin tekemät uudet remmit. Lisäksi yhdistin siihen tuollaiset vanhat nahkavaljaat, jotta narujen kiinnitys olisi helpompi ja valjaat tukevammat.

Patrik veti alusta asti hienosti, arvelin että se voisi hyvinkin pelätä valjaita ja vetoliinoja, mutta ei se ollut milläänsäkään. Kuunteli käskyjä loistavasti ja lähti vetämään reippaasti mun edellä hyvää ravia, kun annoin luvan lähteä.

Not the weather is all crappy again and the snow seems to be melting, but luckily it's starting to freeze again and the winter can continue! When we still had more snow, I was one of those people who was excited to take the harnesses and tuglines out of closet.

As far as I know, Patrik has never bulled anything as a hobby (well, when we got him he did pull while taking a walk on-leash). So since I had un-experienced and old dog, I only attached a plastic pulka to tuglines. The harnesses are a combination of old collar, some new leather straps that I made and another leather harnesses. This weird combination was made so that it would be firmer and tuglines would be easier to attach.

From the very beginning, Patrik pulled very well! I thought that he could easily be afraid of the harnesses or tuglines, but he didn't care at all. He listened to my commands and trotted dozens of meters ahead me when I told him to go.

Pari videota. Toisessa istuin pulkan kyytiin estämään sitä jyräämästä koiraa ja testatakseni, miten Patrik suhtautuu kun emäntä istuu kyydissä eikä juoksekaan perässä.

Some videos. In the second one I'm sitting in the pulka to prevent it from running over Patrik and to see how he'll react when I'm not walking after him but sitting behind him.

After working so hard and well, Patrik got a frozen bone and spent
the rest of the day with it.

FH-jälkeä

Lauantaina ponnistettiin liikenteeseen kello 8 pintaan. Vietiin sisko matkalla huoltoasemalle, josta se jatkoi ensimmäisiin painikisoihinsa toisella kyydillä. Minä ja äiti lähdettiin Patrikin kanssa kohti Korpilahtea ja Surkeejärven matkailutilaa, Anitan (kennel Hoffen-Haus) leirille virailemaan.
Viime vuonna oltiin Kunton kanssa samaisella leirillä päivävierailulla ja parina edellisenä vuonna oltiin koko viikonlopun ajan mukana. Koska Korpilahti on niin lähellä, käytiin vaan päivävierailulla.

Last Saturday we left home at 8 A.M. We took my sister to gas station from where she got another ride to her first wrestling competition. Me, mom and Patrik headed to Korpilahti to Surkeejärvi to visit Anita's (kennel Hoffen-Haus) camp. Last year we visited there with Kunto and sometimes we have spent the whole weekend at camp. But because Korpilahti is so near to us, this time we only visited there.

Aloitettiin aamupäivän aktiviteetit lähtemällä peltojäljelle. Koska minulla ja monilla muillakin oli kokemattomia koiria, ei lähdetty suoraan tekemään jälkeä vaan tehtiin makkararuutua. Tein kaksi noin 2mx2m kokoista ruutua melko pitkään heinikkoon ja heittelin sinne nappuloita. Ruutujen perään tein lyhyen suoran jäljen, jolle laitoin joka askeleen jälkeen nameja.

Ei annettu jälkien vanheta kovin kauaa vaan lähdettiin pian hakemaan koirat. Peltojälkeä meille muuten kouluttivat jo parilta edelliseltä leiriltä tutut Katri ja Pasi Ursin.

Patrik teki sekä ruudulla että jäljellä todella hyvää ja tarkkaa työtä. Aluksi se hämmentyi  hieman uudesta tilanteesta, siltä ei ole tällaista vaadittu aiemmin. Mutta kun se pääsi työn touhuun niin kyllä siitä huomasi että oli mieluisaa puuhaa!
Katri antoi palautteeksi mm sellaista, että tehdään seuraava jälki pelkillä nakeilla, ettei koira keskity jäljestämisen sijaan niiden nappuloiden pureskeluun ja syömiseen.

We started the day with practicing FH tracking. Because I and some other people had dogs with no experience about tracking, we did some easier exercises first. First I made two squares (2 meters x 2 meters) and threw some treats for Patrik to find. He did some great job, he concentrated very well! Of course I could see that he was a bit confused in the beginning, he has never done this before. After the two squares there was a short track. I put a treat after every step so that Patrik would stay interested.

Katri and Pasi Ursin taught us, I have met them at previous camps too.

Ruuan jälkeen tehtiin uudet jäljet, tällä kertaa pidemmät sellaiset. Patrik teki taas tarkkaa ja hyvää työtä. Oli mukava huomata miten se vanhakin koira oppii uusia temppuja ;)

After lunch, we made longer tracks. Patrik worked very well once again! It's great to see old dog learning some new tricks ;)

Tottelevainen Kunto - Kunto the obedient

Tänään käytiin möllitokoilemassa Vesangassa! Mölliluokassa oli kolme osallistujaa, ALO-luokassa meidän lisäksi neljä ja AVO-luokassa oli kolme. Varmaan arktinen sää oli syyllinen siihen että ihmiset jäivät mielummin kotiin valmistelemaan joulua. Mutta pieni joukko rohkeita koirakkoja oli saapunut paikalle.

Olen treenannut viime aikoina Kunton kanssa aika paljon. Erityisesti ollaan pyritty kiinnittämään huomiota liikkeen aloituksen terävyyteen ja muihin yksityiskohtiin. Edellisen omistajansa kanssahan Kunto on kilpaillut tokossa ja se on opetettu todella hyvin. Ongelmana on ollut lähinnä se, miten sen saa rauhoittumaan ja pysymään hallinnassa, kun kierrokset tuppaa nousemaan varsinkin liikkeiden välissä aika korkealle. Tänään kiitin Kuntoa liikkeiden välissä rauhallisilla ja hitailla silityksillä ja puhuin sille hiljaisella äänellä. Välillä se auttoi, välillä Kunto sortui haukahtelemaan ja hyppelemään kun oli niin kivaa!

Today we participated in the unofficial obedience test in Vesanka. In the unofficial class there was three participants as well as in open class. In novice class there was four participants besides us.

Lately I've trained pretty much with Kunto. I've especially focused on how to start exercises sharply and other little details. Kunto has competed with his previous owner and he has been trained very well. The main problem has been how to keep Kunto calm and controlled because he tends to go to overdrive especially between exercises. Today I thanked him between exercises by petting him very calmly and slowly and talking quietly. Sometimes it helped but sometimes couldn't help barking and jumping around because he was so happy!

PISTEET:

Luoksepäästävyys     10
Rauhallinen, hiljainen ja hieno, hyvä Kunto!

Paikallamakuu     10
Vaikka oli kylmää ja lumista, Kunto pärjäsi hienosti. Edes lepattavat kehänauhat eivät häirinneet, eikä yksi koira joka nousi ja lähti juoksentelemaan. Nousi aavistuksen hitaasti istumaan käskyn saatuaan.

Seuraaminen hihnassa     9
Muuten aivan täydellinen, mutta Kunto lähti liikkeelle muutaman askeleen mun jälkeen.

Seuraaminen vapaana     9
Sama kuin edellisessä.

Liikkeestä maahanmeno     9
Muuten täydellinen, mutta aavistuksen hitaasti meni maahan. Taisi johtua inhottavan kylmästä maasta.

Luoksetulo     10
Yllätyin kun Kunto tuli luoksetulosta suoraan sivulle, vaikka sen pitäisi tulla ensin eteen istumaan ja siitä uudesta käskystä sivulle. Mutta mikäpä siinä, kun molemmat tavat ovat hyväskyttyjä.

Liikkeestä seisominen     10
Tämän piti olla meidän epävarmin liike... Mieletön Kunto!

Hyppy     8
Kunto haukahti hypätessään ja ennakoi perusasennon. Muuten oli oikein hieno! Ei olla tehty tätä liikettä viime möllitokon jälkeen eli kahteen kuukauteen.

Kokonaisvaikutus     9
Tuomarin mukaan iloinen ja osaava koira! Yksi piste lähti siitä, että Kunto äänteli jonkin verran liikkeiden välissä ja hyppeli ympäriinsä. Kuntolla oli niin kivaa kun pääsi tositoimiin!

Yhteensä: 187p ALO1 sijoitus 2/5!!!

POINTS:

Accessibility     10
Quiet, calm and fine, good boy Kunto!

Lying down     10
Kunto did well even though it was cold and snowy in there. Neither the fluttering plastic ribbons nor one dog who stood up and ran away from line disturbed. Kunto sat a bit too slowly after my command.

Heeling on leash     9
Otherwise just perfect but Kunto started the exercise a few steps after me.

Heeling off leash     9
Same as in the previous.

Down under march     9
Otherwise just perfect but he reacted a bit too slowly. Maybe it was because of that disgusting cold ground

Recall     10
I was a bit surprised when Kunto came directly next to me. Actually he should first come and sit in front of me and then after a new command come next to me. But because both ways are acceptable it was alright.

Stand under march     10
This was supposed to me out most unsure exercise... Epic Kunto!

Jumping over a hurdle     8
Kunto barked when he jumped and sat too early. Otherwise very nice! We haven't trained this exercise after out last unofficial obedience test which was almost two months ago.

General impression     9
According to judge Kunto is a happy and talented dog! One point left because Kunto barked a little and jumped around between exercises. He had so much fun because he finally got some real action!

Altogether: 187/200p 1st prize total placement 2/5!!!  

---

Kylläpä olen onnellinen, Kunto oli niin upea että melkein itkettää. Minulla ja Kuntolla oli tosi hauskaa. Ehkä tässä vielä sinne virallisiin kisoihin päästään, ei mulla ole enää mitään syytä olla menemättäkään!

I'm so happy, Kunto was so awesome I'm almost gonna cry. Kunto and I had so much fun. Maybe we'll go to official test too. I mean, I have no reason not to go!

Kunto katsomassa Cesar Millanin ohjelmaa kiikkutuolista. Mukava tapa rentoutua rankan päivän päätteeksi.
Kunto watching Cesar Millan's program while sitting on rocking chair. Nice way to relax after hard day.

Videoita / Videos

Viimeinkin mulla on jotain videoita jaettavana! Windows Movie maker kaatuilee ja on kyllä ihan yhtä hyödyllinen kun kourallinen kakkaa, eli tässä sitten muokkaamattomia pätkiä.

Finally I have some videos to share with you! Windows Movie maker crashes all the time and it's really as useful as handful of shit so here's some unedited cuts.

Tottelevaisuus / Obedience

Muita videoita / Other videos

Painepesuri / Pressure washer

Postin tuomista / Taking the post home

Kunto katsoo omia treenailujaan / Kunto watching our own training video

Hirmuisesti kuulumisia!

Mulla on hirveästi kerrottavaa! Mistähän aloittaisin. Vaikkapa siitä, että Kunto kokeili eilen ja tänään hurjaa vetokoiran uraa! Minulla on vanhat länget, joihin tein uudet valjaat viime talvena. Vanhat remmit olivat reippaat parikymmentä vuotta vanhat ja napsahtivat yksi kaunis päivä poikki kun entisen koiran kanssa oltiin vetämässä kelkkaa. Uudet remmit tein hevosen rintaremmistä ja vanhoja osia hyödyntämällä, länget on ne samat vanhat.
Kunto suhtautui valjaisiin oikein hyvin, mutta annas olla kun laitoin aisat perään. Kunto on aika säikky koira, ja monet äänekkäät ja äkilliset asiat saa sen pelästymään. Ja voi vaan kuvitella että metalliset aisat ja perässä oleva mopon rengas aiheuttivat sen että Kunto jähmettyi paikoilleen ja sitten löi maihin. Kunto on siitä hieno otus että se palautuu noista pelottavista tilanteista todella helposti ja kun vapautin sen aisoista, se oli oma iloinen itsensä. Kunto kävi vähän uhoamassa sitten sille renkaalle joka oli sen perässä pitänyt inhottavaa ääntä, ihan vaan vähän kovistellakseen että ei tarvitse toiste tavata.

For the last two days Kunto has been learning how to be a sleigh dog. I have twenty-year-old collar harnesses (like miniature horse collar harnesses). Last winter, I made new harnesses since the old thongs broke. I made them of some leather parts of horse's harnesses.
Kunto took the harnesses pretty well. But when I put the shafts he froze and then lay down. Kunto is afraid of many things like noisy objects and things that suddenly appear from nowhere. And the moped tire which was burden was noisy too. The great thing about Kunto is that he can easily recover from scary situations. When I took of the shafts and tire he was his own happy self. He ran ti the tire and blustered a little to show who is the boss.

Tänään täällä satoi lunta! Olin itse kuin lapsi jouluaamuna kun aamupäivällä heräsin ja muistin että tänään sataa lunta. Ja kyllä, ikkunasta ulos vilkaistessa siellä tuli lunta taivaan täydeltä. Koulu alkoi minulla vasta puolenpäivän jälkeen joten juoksin pihalle Kunton kanssa valokuvaamaan ja pyydystämään lumihiutaleita.

Today it was snowing! I felt like a child on Christmas morning when after having woke up I remembered it will be snowing today. And yes, when I looked out of window I saw sky full of snow. My school day started after noon so I ran outside with Kunto and photographed and caught snowflakes.

Tänään sitten kokeilin Kuntolle toisia valjaita. Varsinaiset huskyvaljaat pitäisi ostaa vielä kun menin myymään edelliset. Nyt käytössä oli nahkavaljaat. Laitoin koiran perään joustavan narun ja taakaksi polttopuun. Koska oli lumista, koiraa ei haitannut ollenkaan koska ääntä ei kuulunut. Kunto veti reippaasti ja hienosti pientä taakkaansa koko lenkin ja jahtasipa se naapurin kissaakin varmaan satametriä, halko perässä liitäen. Kunto oli iloinen koko lenkin ajan ja kovin tohkeissaan! Kun otin pihassa sitten valjaat pois, Kunto sai ottaa halon ja tuhota sen.

Today we tried different harnesses. I should buy x-back harnesses since I sold the previous one. Now we used leather harnesses. I attached a flexible rope to the harnesses and one cordwood as a burden. Since there was snow on the ground, Kunto wasn't bothered by the voice anymore. Kunto pulled bravely his light burden and even chased out neighbor's cat for about one hundred meters with cordwood  gliding after him. Kunto was happy for the whole round and very excited too! After arriving home I took harnesses of and Kunto got the cordwood and destroyed it.

11.11.2012 Kuntolla on ensiesiintyminen koiranäyttelyssä, kun mennään Jyväskylän KV:ssa pyörähtämään. Aikataulut oli ilmestyneet tänään, pitkäkarvaisia saksanpaimenia on siellä 7 ja Kunton rodunvaihdoksen jälkeen 8! Toivottavasti menee hyvin, kävi miten tahansa niin huviahan noi näyttelyt on, vakavammin otettavia harrastuksia ovat sitten muut.

On November 11th is Kunto's debut in dog show! We're going to Jyväskylä INT. Timetables arrived today and seems like there will be 8 long-coated german shepherds. I hope it goes well. Anyway in my opinion those dog shows are just for fun. I take other hobbies more seriously.

Tähän loppuun vielä kuva viime viikonlopulta kun kävin Kunton kanssa hakemassa postia postilaatikolta. Kuntolla on tärkeä tehtävä, postin vieminen kotiin.

I finish this post with this photo. I took it last weekend when Kunto and I were retrieving mail from mailbox. Kunto has a important job, taking post home.

Möllitokoilua

Lupasin kertoilla meidän möllitokosta joka oli tuossa toissa lauantaina.

Kunto oli ennen koetta hyvällä vireellä liikkeellä ja itse koekin meni Kunton kohdalta ihan hienosti, mutta luulenpa että oma jännitykseni sai koiran sitten vähän hämilleen. Se ei esimerkiksi lähtenyt seuraamaan kertaakaan liikkeen alkaessa eneimmäisellä käskyllä vaan katseli tyynesti kun annoin sille käskyn ja lährin kävelemään. Sitten se oli loppuliikkeen aina kuitenkin hyvin hereillä ja teki todella hienosti.

Jäävät liikkeet olivat sitten aika hitaita, maahanmeno meni ihan pyllylleen. Toinen koira oli kussut paikkaan jossa piti antaa koiralle käsky. Kunto meni poikittain ja jäi nuuskimaan maata ja oli ihan omissa maailmoissaan.

Luoksetulossa se keksi että se tuleekin suoraan sivulle eikä eteentulon kautta. Muuten ok, mutta perusasento oli vino. Tästä yllätyin, että se yritti suoraan sivulle tuloa. Aina kuitenkin se on tullut tiiviisti eteen ja siitä perusasentoon toisesta käskystä. En tiedä onko joku muu perheenjäsen käyttänyt sitten tokokäskyä väärässä tilanteessa, toivottavasti ei. Kuitenkin samana iltana tokoilin Kunton kanssa ja sillon luoksetulo oli sujuva ja eteentulon kautta. Luultavasti olin niin jännittynyt että ohjasin huonosti ja Kunto sekoili siksi.

Hyppy oli sujuva ja hieno, sitä ei ollakaan treenattu kuin kahdesti ja Kunto teki sen hienosti.

Paikkamakuussa oli yllättävää se, että Kunto meni maahan ja tuli peruasentoon niin hitaasti. Ohjasin sitä aika epävarmasti ja tiedän että esimerkiksi sanoin käskysanan omituisen kimeesti ja epävarmasti, nyt ihan hävettää oma tupeltaminen.

En jaksanut jäädä odottamaan pisteiden julkistusta ja palkintojen jakoa. Palkintojahan me kai saatiin, kun luokassa oli vain kolme osallistujaa. Mutta en kokenut niin tarpeelliseksi jäädä palelemaan ensimmäisenä lomapäivänä sinne hallille joidenkin namien takia.

Tuomari rokotti kokonaisvaikutelmassa siitä että Kunto hyppi mun päälle. Mua nauratti vähän se, ehkä se on ihan ymmärrettävää että liikkeiden välissä Kunto hyppi semmoisia tasajalkahyppyjä mun vieressä ja tökki mua nenällään ja tassuillaan aina ilmalennon aikana :D

Mutta lomalla sitten tokoiltiin ja tehtiin kivoja treenejä, joissa aina oli huippukiva pallopalkka ja palkkasin yllättävistä tilanteista ja välillä ihan vaan upeasta perusasennosta. Kunto on niin hieno mies kun se on aina niin iloinen! Vaikka joskus pitäisikin sanoa sille kovempaa, se uhraa pari sekuntia siihen että näyttää vähän katuvalta ja kohta se on oma iloinen itsensä.

The Saturday before last week we were at unofficial obedience test. It didn't go that well, I failed and it affected on Kunto's behavior. He was happy all the time but neither he or I were fully concentrated. But it won't matter because after test we have been training and Kunto does as well as always. We had quite a low score but I must say it was my fault. I was too nervous and of course it affected on Kunto too.
The judge didn't like when Kunto jumped over me and next to me. Well Kunto was full of energy as always and jumping is his way to show how happy he is. Kunto was happy, I was happy, that's is the only thing that matters.

Santa Claus is coming to town?

Jee, tänään saatiin viimeinkin se kauan odottamalle paketti! Vähän kun joulu olisi tullut ennen aikojaan! Edellisen koiramme kasvattaja oli aiemmin antanut minulle lahjakortin erääseen lemmikkitarvikkeiden nettikauppaan foorumiaktiivisuuden johdosta. Sillon meillä oli vielä Jaro-koira ja päätin tilata sille sadetakin. Lisäksi laitettiin tilaukseen kissankantokoppa.

Nyt sitten hain postista paketin ja ensinnäkin taistelin varmaan tunnin että sain viimein äitin kanssa kasattua tuon kopan. On se kumma, siinä ei ollut kun neljä osaa mutta siitä sai yllättävän monimutkaisen koottavan!

Ja ei muuta kun kissa koeajamaan boksi.. Juustoa viskelin aikani sinne ja kissa kävi siellä aina syömässä. Sitten kerran laitoin sen oven kiinni ja lopputuloksena oli silmät lautasen kokoisina minua pleksin läpi tuijottava, syvästi loukkaantunut herra.

"Let me out of here!"

Sademantteli oli aluksi liian ison näköinen. Ja mahan ympäri menevä hihnakin olisi mennyt varmaan kahdesti Kunton ympäri jos oikein olisin yrittänyt. Lyhensin remeleitä ja sovitin uudestaan, sehän olikin oikein passelin kokoinen. Ihan hyvä vaan että ulottuu aika pitkälle taakse ja mahakappale suojaa hyvin.

Siitäs saat Kunto, enää et voikaan kantaa kilokaupalla hiekkaa sänkyäni koristamaan!

Iltalenkillä koeajettiin takki ja hyväksitodettiin!

Otettiin myös tokoa, Kunto meni aika upeesti. Se liikkeestä seisominen on vieläkin niin tuuristaan kiinni, muten se menee. Se pitää oikeesti saada paljon varmemmaksi kyllä virallisiin mennessä. Muuten meni hyvin, otettiin kaikki liikkeet paikallamakuuta lukuunottamatta ja jäävät oli ainoat missä oli pientä hiomista. Lopetettiin treenit hyviin suorituksiin ja superpalkkaan ja superkehuihin kun liikkeestä maahanmeno oli nopea ja tehokas ja liikkeestä seisominen aika lähelle täydellistä.

Ja jouluinen otsikko viittaa siihen että tämän ennenaikaisen joululahjan lisäksi olen ollut viime päivät ihan joulufiiliksissä. En oikein malttaisi odottaa lunta ja pakkasta ja joulun lähestymistä. Kuntokin pääsee talvella kokeilemaan vähän vetopuuhien alkeita ja varmaan vähän kelkkaa vetämään länkivaljailla.
Tule tule talvi! Ensi yölle on ennistettu lunta, pitääköhän mun valvoa ja päivystää niitä paria mahdollisesti maahan leijailevaa hiutaletta. Ehkä en vetoremeleitä vielä ihan kaiva esille. Vaikka kyllä jo tuossa viime viikolla kokeiltiinkin länkivaljaita jo.

Lokalokalokakuu

Nimensä mukainen kuu taitaa olla tulossa.. Kunto ainakin on erittäin tehokas imemään turkkiinsa kaikenlaista hiekkaa, mutaa ja muuta miellyttävää. Iltaisin aina käyn varistelemassa parvekkeelta sata kiloa hiekkaa päiväpeitolta, kun Kunto on sitä sinne niin antaumuksella turkissaan kantanut.

Kunto on aika hauska tapaus, se tuli todistettua tuossa autoa pestessä. Painepesurisuihkun läpi vaan vilahti tumma hahmo kun Kunto hyppi tasajalkapomppuja ja saalisti vesisuihkua. Sillä on ihan mieletön hyppyvoima,  se liiteli mun pään korkeudessa ilmojen halki kita auki.
Tässä on vielä kuvamateriaalia

Huomenna tai ylihuomenna taidan saada viimein postista kauan odottamani sadetakin koiralle, ja samalla tulee myös kissan kantokoppa!

Kunto ilmoitettiin muuten viime viikolla Jyväskylän KV koiranäyttelyyn! Apua, vähän jänskättää jo kun ennen kehiä pitää suorittaa Kuntolle rodunvaihto, se kun on rekisteröity normaalikarvaiseksi ja nyt pitkäkarvainen on eriytetty omaksi rodukseen, joten pitää käydä vaihtamassa Kunto oikean rodun rekisteriin.

Tavoitteena meillä on näyttelyistä se, että Kunto saa jonkinlaisen arvostelun. Nauhojen ja lippulappusten värillä ei ole mitään väliä, Kunto saattaa edustaa tuomarin mielestä vääränlaista linjaa mutta olkoon. Minun silmään Kunto on yksi upeimmista seeffereistä mitä olen koskaan nähnyt, ja se on luonteeltaan ja terveydeltään ihan huippu. Lisäksi se toimii tokossa ja jäljellä, jos se ei kauneuskilpailussa loista niin se on sitten voi voi. En kyllä ajatellut muutenkaan paljoa Kunton kanssa kehiä kierrellä, keskitytään niihin harrastuksiin joista minä ja koira tykätään enemmän, ja jotka ovat oikeasti merkityksellisempiä kun kehässä tuomarin arvosteltavana juoksentelu.

Niin ja mulla on tässä muuten vielä pienessä harkinnassa, pitäiskö sitä ponnistaa ensi kuussa Pieksämäelle toko-kokeeseen!

Kuvamateriaali on viime viikoilta: Kuntamo iltalenkillä ja Kuntamo ja "pieni" kepakko.

Kiireitä!

Aijai millaista häslinkiä on olleet nämä viime viikot. Koneella olen ehtinyt kyllä istuskella, mutta se on menyt hyvin pitkälti kouluhommia tehdessä. Ylioppilaskoekiireet on painaneet päälle ja vaikka inspiraatio on ollut välillä hyvinkin matalalla niin olen tässä lukenut ison pinon kurssikirjoja ja abikirjoja ja tehnyt vinon pinon tehtäviä.

Keskiviikkona on viimeinkin viimeinen ylioppilaskoe tältä syksyltä, enkä voisi olla yhtään onnellisempi siitä!

Kunton kuulumisista sitten... Kuntamoiselle kuuluu oikein hyvää, se on kotiutunut tänne hienosti ja retkottaa parhaillaan mun takana tässä sängyssä pehmopossu kainalossaan. Iltaisin katsellaan yhdessä 70's showta ja muita ihania telkkarisarjoja ja Kunto hätkähtää aina kun sängy heiluu mun nauramisen johdosta.

Vähän ollaan tottisteltukin ja jäävien liikkeiden kanssa olevia pienoisia ongelmia lukuunottamatta on mennyt todella upeasti. Palkkaamisen kanssa olleet ongelmat on ratkaistu ja Kuntohan tekee varmaan suurimmalla innolla mikä koiralle on mahdollista. Jäävissä on tosiaan semmoista ongelmaa, että maahanmenossa Kunto ennakoi perusasennon jos ei ole tarkkana ohjaamisen kanssa. Liikkeestä seisominen taas toimii silloin kun toimii. Ja ongelmaa ei varsinaisesti auta oma epävarmuuteni liikkeessä. Välillä menee ihan mallikkaasti, välillä koira on kuin eli olisi koko käskyä koskaan kuullutkaan, se hiippailee perässä tai tekee jonkun muun ratkaisun.. Mun pitäisi päästä jonkun kanssa vetämään kokeenomaisia treenejä, mutta en ole vielä kehittänyt mistään sopivaa treeniseuraa siihen. Kunto osaa ihan varmasti jäävät, onhan se kisannutkin aiemmin. Luulen että vähän laiska treenaus viime aikoina ja ohjaajan vaihtuminen on vaikuttanut tähän.

Yhdessä mätsärissä käytiin, Kunto sijoittui punaisten 5. Eli tippui juuri ennen varsinaisia sijoituksia ja palkintoja. Pääasia oli että saatiin treenata tottista hyvässä häiriössä hyvällä menestyksellä, tuolloin myös liikkeestä seisominen onnistui muutaman toiston jälkeen.

Päivä ennen tuota käytiin mun kaverin luona kylässä. Kunto oli liian macho ollakseen nätisti toisen uroskoiran kanssa joten sai taittaa lenkin metsässä hihnaan kytkettynä. Sen jälkeen käytiin tapaamassa hevosia, Kunto kiipesi varmuuden vuoksi ison kiven päälle aitauksen viereen, se kai tunsi olevan turvassa kun oli vähän korkeampi siellä niiden isojen suomenhevosten rinnalla. Kunton eleistä näkyi jonkinlainen kunnioitus satoja kiloja itseään painavampia ja kookkaita eläimiä kohtaan, mutta oli ne sen verran kiehtovia että vähän olisi Kuntamoa houkutellut päästä tutustumaan lähemmin. Sitten Kunto sai mennä autoon odottelemaan kun käytiin ratsastamassa maastossa, sinne olisin voinut Kunton ottaakin vapaana juoksentelemaan, mutta pelkäsin että se olisi saattanut juosta hevosten alle. Toiselta hevoselta puuttuu lisäksi toinen silmä, ja villisti ympäriinsä juoksenteleva koira voi juosta aika yllättäen rajoitetulla näkökyvyllä varustetun ison eläimen eteen..

Kunton kanssa yhteinen sävel on löytynyt ainakin minulla oikein hyvin. Se tottelee kotioloissa jokaista käskyä ja tuossa yhtenä päivänä katseli tarkkaavaisena mun kanssa pellolla juoksevia kauriita, mutta kiellettyäni sitä kerran, sillä ei ollut aikomustakaan lähteä bambilauman perään.

Kissoja Kunto jahtailee ulkona, mutta sisällä se olisi kyllä niiden kaveri. Ninja-kissa ei ole kovin innostunut Kuntosta mutta sylissä ollessaan se on rauhassa vaikka äänestä ja eleistä huomaan että se pitäisi mielummin etäisyyttä.. Minni-kissa taas on sisällä Kunton kanssa parempaa pataa, yks päivä tuossa Minni istui ja kehräsi mun sylissä keinutuolissa ja puski tyytyväisenä käsinojia vasten. Kunto tuli viereen haistelemaan ja Minni puski Kunton kuonoa vasten, koira katseli ihmeissään kun kissa olikin niin ystävällisin mielin liikkeellä. Aluksi oli aikamoisia ongelmia kun kissat sähisivät ja juoksivat sisälläkin pakoon, nyt ne ovat malttaneet vähän pitää pintaansa mutta ovat myös rauhoittuneet ja ehkä tajunneet sen että hurja susikoira jääkin niiden elämiä ilahduttamaan pysyvästi.

Isi käy aamuisin lenkittämässä Kunton ja lenkkiin sisältyy tärkeä tehtävä, Kunto saa kantaa sanomalehden postilaatikolta kotiin! Muutenkinhan se lenkillä kantelee kaikkia esineitä mitä vaan löytää ja repii kasvavia puita ja juuria korvia vihlovan mölinän säestyksellä. En ihmettelisi vaikka muut metsässä liikkujat epäilisivät siellä olevan karhuja ja muita hurjia petoja kun tuolla polun varressa on päreiksi jyrsittyjä puita, metsästä raahattuja rankoja, hienonnettuja lahoja kantoja ja maasta kaivettuja juuria... Ehei, se on vaan meidän Kunnon jokapäiväinen työmaa.

Kunhan mun kiireet hellittää niin lupaan taas jatkaa päivittämistä aktiivisemmin.
Kuvia löytyy tosiaan täältä lisää :)

Tokoilua syyskuussa 2012

Tässäpä tämä mun suurella vaivalla käsittelemä tokovideoni on. En kovin montaa liikettä ole videoinut, mutta alokasluokan liikkeet ollaan käyty siis läpi ja Kunto menee oikein hienosti. Pientä malttamattomuutta on seisomaan jäämisessä ja maahan jäämisen jälkeen se tahtoisi nousta ennen aikojaan joten niitä pitää vielä muistutella ennen kun uskalletaan kokeisiin.

Kuntsikurppa harrastaa!

Tänäänpä pakkauduttiin äitin ja Kunton kanssa pikkumicraan ja huristeltiin Korpilahdelle koiraleiriläisiä moikkaamaan. Leirin piti edesmenneen Iro-hoffimme kasvattaja, joka on edelleen hyvä ystävämme.

Leirillä oli treenejä vetämässä Ursinin Katri. Enkä ehtinyt kun autosta ulos ja tervehtimään, kun Katri ehdotto peltojäljen tekemistä tulokkaalle. Tiesin kyllä että Maarit on Kunton kanssa peltojäljellä käynyt ja koiralla on joku haju asiasta. Tehtiin tosi lyhyt jälki, ehkä parinkymmenen metrin suora jälki. Tamppasin jäljen huolella ja lähdettiin heti ajamaan jälki.
Kuntohan on aivan mieletön jälkikoira, sillä on kova draivi päällä ja nenä pysyy maassa tiiviisti eikä harhaillut ollenkaan. Oli selvästi ihan liian helppo Kuntolle. Seuraavan kerran kun täällä kotona alan tekemään jälkeä niin varmasti harvempaan astuttu ja vanhempi ja pidempi jälki tulee tehtyä. Esineiden ilmaisua pitää sitten alkaa myöhemmin katsomaan.

Sitten Katri veti meille pienet tokotreenit. Sain arvokkaita vinkkejä oman ohjaamiseni parantamiseen ja esimerkiksi seuraamisen käännöksiä treenasin ilman koiraakin, koska oma kehonkieli oli pielessä. Kunto meni oikein upeasti eikä ottanut häiriötä ollenkaan vieressä kävelevistä koirista tai muustakaan.

Loppupäivä menikin kotosalla, paitsi Kunto pääsi autoilemaan vielä uudemman kerran kun käytiin tankilla. Niin ja iltapäivällä etsittiin crocseja kun joku nimeltä mainitsematon päätti uudelleensijoittaa niitä toiselle puolelle taloa.
Kunto on kunnostautunut viime aikoina tavaroiden kuljettelussa. Eilen se levitteli ympäri kämppää veljen sisäpelikenkiä, sukkia, rukkasia, pehmoleluja ja yksistä lenkkareista se poimi pohjallisen jota siirteli täällä..

Toko

Käytiinpä tänään jälleen ihan extempore harrastuksissa, tällä kertaa tokotreeneissä.
Kuntohan on erittäin pätevä tokokoira, liikkeissä ei ole suurta ongelmaa. Ongelmana on jälleen kerran se palloriippuvuus ja pallojen puutteessa hihnariippuvuus. Hihnan heitin suosiolla hiiteen siinä vaiheessa kun liikkeistä ei tullut mitään. Kun hihnat ja pallot oli piilotettu niin Kuntohan veti taas hienosti! Tosin se tasajalkahyppely ja hurja ilmalento siinä välissä ei sekään ole toivottavaa.

Tänään päivällä olin juoksuttamassa Kuntoa pellolla, se on oikeesti aika hurja fiilis kun katsot kännykästä kellonaikaa, ja vaan näät sen varjon joka tulee auringon eteen, kun joku hyppyrotta ponnistaa paikaltaan älyttömiin korkeuksiin :D

Mutta kaiken kaikkiaan meni tosi hyvin. Luoksetulokin oli oikein kaunis. Liikkeiden välissä Kunto yritti livistää mun laukun luo etsimään palloja. Vaan sepä käytti niitä korviksi kutsuttuja ulokkeitaan ja teki u-käännöksen karjaisusta ja tuli näppärästi luokse.

Kunton hyppypiruetti eteentulosta sivulletuloon oli erittäin mielenkiintoinen. No ehkä se tästä lähtee sujumaan, jos lähdetään nyt siitä että matalampikin viretaso riittäisi, ja pallot pärjää hetken aikaa ihan keskenäänkin, niitä ei tarvitse aina kuljettaa :)

Loppuun kuva eilisestä mätsäristä :) Kunto hymyilee meidän molempien puolesta!

Mä tahdon viihdyttää

Osuva otsikko kuvaamaan meidän tätä päivää! Lähdettiin ihan extempore mätsäriin Jyväskylään. Aluksi tietysti mietin että kannattaako meidän vielä lähteä, koirahan tuli vasta toissapäivänä. Mutta kun kerran lähellä oli ja halusin tietää Kunton käytöksestä ihmis -ja koiraporukassa niin lähdettiin piipahtamaan.

Kunto oli alusta asti ihan treenimoodilla, vielä kun möllitokokin oli samassa tapahtumassa, oli tietysti selvää että Kunto oletti että nyt treenataan. Mä en ole vielä sen kanssa alkanut tokoilemaan, haluan että se ensin tottuu ihan muutenkin olemaan mun kanssa, kun ainoastaan treenaamassa. Siksi ei lähdetty nytkään pelleilemään möllitokoon vaan ihan rehellisesti leikkimään showfifiä.

Tapahtuma alkoi lupaavasti, Kunto roikkui hampaat tiukasti yheen puristettuina hihnassa ja esitti kaikki temput kun ilmoittauduttiin. Ilmoittautumisen vastaanottajakin sanoi "Meneekö hän isoihin pentuihin?". Minä yritin hillitä pentumaisella innolla hihnassa roikkuvaa Kuntoa ja vastasin että kyllä se ihan aikuinen on, eli isojen aikuisten luokkaan mentiin.

Sisko kävi Kunton kanssa leikkimässä junior handler -kehässä. ilmoittautuminen sinne oli halpa ja sisko halusi kokeilla Kuntoa, joten mikäpä siinä. Kunto oli ihan hienosti kehässä, mutta liikkeessä se esitteli askellajin nimeltä hyppypomppulaukkaravi. Mutta tuomari halusikin että koirat ravaa, aika tylsää Kunton mielestä.

Katri ja Kunto tippuivat ennen sijoituksia, mutta tärkeintä on että molemmat oli hienoja ja voitto oli se, että Kunto oli kiltti ja reipas.

Mun ja Kunton ensimmäinen kehäkäynti oli monella tapaa ikimuistoinen. Kunto halusi aina välillä taluttaa itse itseään ja järjesti muutakin jännittävää aktiviteettia. Edestakaisten liikkeiden aikana Kunto noukki mun housuissa hakaneulalla kiinni olleen numerolapun ja viskasi sen täydessä vauhdissa maahan. Se oli entinen lappu sen jälkeen. Myös vyöstä se halusi yhdessä vaiheessa pitää kiinni.
Mutta Kuntohan seisoskeli oikein hienosti kun vaan malttoi. Liikkeetkin meni jollain tavalla, piti vaan olla tarkkana ja kääntää koira kun kehänauhat tuli vastaan, Kuntohan ois puksuttanut eteenpäin niin pitkälle kun hiekkakenttää riittää, mutta kun kehänauhat rajasi aluetta ja niitä piti vähän kunnioittaa.

Tässä tungen numerolapun riekaleita takataskuun
kun Kunto päätti irrottaa sen kesken juoksemisen :D

Vähän on mullakin miettimistä, että mites
sitä saksanpaimenta esitetäänkään, Kunto
naureskelee vähän mun säätämiselle ja on
jo bongannut tuomarin...

... joka antoi meille aivan ihanan pinkin nauhan
joka oli ihan superkiva ja sitä piti vähän kanssa
riepotella.

Saatiin tosiaan vaaleenpunainen nauha, joka vastasi sitä punaista eli vähän parempaa nauhaa. Kai Kunto nappasi sitten sympaattisuuspisteitä tai me kerättiin säälipisteet säätämisellämme ja ansaittiin tuo nauha niillä.

Nauhakehää odotellessa Kunto alkoi käydä aikamoisilla kierroksilla. Hihna ei saanut olla kauaa rauhassa riepottelulta joten otettiin apuun pallo. Kunto sai juoksennella pallon kanssa ja leikkiä sillä sen sijaan että se jahtaa hihnaa. Kun meidän pitikin sitten lähteä kehään, Kunto meni ihan ymmälleen kun siltä riistettiin pallo! Laitoin pallon takataskuun turvaan ja ajattelin palkata Kunton kehän jälkeen sillä. No Kunto, itse ilkimys, pihisti pallon mun takataskusta ja oli taas onnellinen hyppiessään vinkuva pehmopallo suussa.

Minä ajattelin että jos se pallo nyt on niin tärkeä ja sen poisvieminen vaikutti heti, varsinkin tuossa jännittyneessä mielentilassa, niin pitäkööt hyvänään. Kunto oli koko ajan ihan treenaaminen mielessään, se tarjosi seuruuta vapaaehtoisesi ja kyllä me sitä sitten vähän otettiinkin ja palkaksi se sai pallon. Sitten se malttoi taas rauhoittua.

Kun meidän pitikin kiiruhtaa kehään, Kunto piti palloa erittäin tiukasti suussaan ja minä päätin että kun se kerran rauhoittuu palloa kantaessaan, pitäkööt sen kehässä. Voi sitä iloisten ilmeiden ja naurun määrää mikä kehän laidalla oli kun Kunto ja minä näytettiin tyylikkään kehäesiintymisen mallia :D

Kunto juoksi tosi mallikkaasti kun sai pitää pallon suussaan. Se oli aika ryhdikäs ja ylpeä kun sillä oli oma pallo kehässä. Tuomarille sanoin että se ei halunnut lähteä ilman palloa. Tuomari vastasi että säännöt sallii sen, saa juosta pallon kanssa jos haluaa.

Ja siis lopultahan Kunto kunnon näyttelystara oli vaaleanpunaisten 4!

Ja se sai pokaalin ja ruusukkeen ja pussukan josta löytyi tennispalloluulelu, luita ja nameja.

Käveltiin melkein tunti Kunton kanssa kotiinpäin ja isi otti meidät kyytiin jossain vaiheessa. Kunto toi palloa suussaan koko matkan, se oli sen reissun pelastus. Ja automatkathan se oli tyylikkäästi micran takapenkillä. Siellä se malttoi olla rauhassa ja nukkua.

Kotona piti vähän ylpeillä palkinnoilla.

Mitä me jollain pokaaleilla ja ruusukkeilla tehdään kun tärkeintä on että
saatiin huippukiva tennispalloluulelu!