maanantai 24. joulukuuta 2012

Hyvää Joulua! / Merry Christmas!



Joulu alkaa olemaan ovella, ja blogikin hiljenee nyt hetkeksi joulun viettoon.
Christmas is getting really close and it's tome for the blog to settle down for Christmas.

Tänään vietettiin upea päivä jouluvalmistelujen parissa. Aamupäivällä haettiin myös joulukuusi lähimetästä. Koirajuttuihin se reissu liittyi sillä tavalla, että Kunto oli meillä mukana työnjohtajana. Tosin Kunton tehtävät rajoittuivat lumen syömiseen ja palelemiseen. Mutta olihan sillä mukavaa ja liikuntaakin se sai kertaheitolla tarpeeksi juostessaan moottorikelkan vauhdissa. Isi ja sisko menivät moottorikelkalla (vanha kunnon Lynx jostain 80-luvun alkupuoliskolta) ja minä taitoin matkan moottorikelkan perään kiinnitetyssä pulkassa. Kunto istui sylissäni osan matkaa enemmän tai vähemmän iloisesti.

Today we spent a wonderful day doing out Christmas preparations. We also went to woods and got out Christmas tree. This trip was connected with dogs because Kunto was with us. He was our foreman. Although all he did was eating snow and freezing. But he had fun and he got his daily exercise since he ran next to us while my dad and sister drove snowmobile (our good old Lynx from the beginning of 80's) and I sat on toboggan behind the snowmobile. A little less than half of our trip Kunto sat on my lap (being more or less happy about that).

Tässä vielä video meidän retkestä.
Here's a video about out trip.


Vielä kerran, Oikein Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille!
Once again, Very Merry Christmas and Happy New Year everybody!

lauantai 22. joulukuuta 2012

Kunto - the wisest of all

Lapsi on terve kun se leikkii, niinhän sitä sanotaan? Tässä on muutama video joista oikein huokuu paimenkoiran älykkyys. Kunton oli tosiaan tarkoitus vetää rengasta, mutta viisaana poikana se keksi uuden tavan kuljettaa sitä.

The child is healthy when it's playing they say. Here's few videos which radiates German Shepherd's great wisdom. Kunto was supposed to pull the tire but as he is clever boy he has figured out a new way to transport it.



sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Tottelevainen Kunto - Kunto the obedient

Tänään käytiin möllitokoilemassa Vesangassa! Mölliluokassa oli kolme osallistujaa, ALO-luokassa meidän lisäksi neljä ja AVO-luokassa oli kolme. Varmaan arktinen sää oli syyllinen siihen että ihmiset jäivät mielummin kotiin valmistelemaan joulua. Mutta pieni joukko rohkeita koirakkoja oli saapunut paikalle.

Olen treenannut viime aikoina Kunton kanssa aika paljon. Erityisesti ollaan pyritty kiinnittämään huomiota liikkeen aloituksen terävyyteen ja muihin yksityiskohtiin. Edellisen omistajansa kanssahan Kunto on kilpaillut tokossa ja se on opetettu todella hyvin. Ongelmana on ollut lähinnä se, miten sen saa rauhoittumaan ja pysymään hallinnassa, kun kierrokset tuppaa nousemaan varsinkin liikkeiden välissä aika korkealle. Tänään kiitin Kuntoa liikkeiden välissä rauhallisilla ja hitailla silityksillä ja puhuin sille hiljaisella äänellä. Välillä se auttoi, välillä Kunto sortui haukahtelemaan ja hyppelemään kun oli niin kivaa!

Today we participated in the unofficial obedience test in Vesanka. In the unofficial class there was three participants as well as in open class. In novice class there was four participants besides us.

Lately I've trained pretty much with Kunto. I've especially focused on how to start exercises sharply and other little details. Kunto has competed with his previous owner and he has been trained very well. The main problem has been how to keep Kunto calm and controlled because he tends to go to overdrive especially between exercises. Today I thanked him between exercises by petting him very calmly and slowly and talking quietly. Sometimes it helped but sometimes couldn't help barking and jumping around because he was so happy!





PISTEET:

Luoksepäästävyys     10
Rauhallinen, hiljainen ja hieno, hyvä Kunto!

Paikallamakuu     10
Vaikka oli kylmää ja lumista, Kunto pärjäsi hienosti. Edes lepattavat kehänauhat eivät häirinneet, eikä yksi koira joka nousi ja lähti juoksentelemaan. Nousi aavistuksen hitaasti istumaan käskyn saatuaan.

Seuraaminen hihnassa     9
Muuten aivan täydellinen, mutta Kunto lähti liikkeelle muutaman askeleen mun jälkeen.

Seuraaminen vapaana     9
Sama kuin edellisessä.

Liikkeestä maahanmeno     9
Muuten täydellinen, mutta aavistuksen hitaasti meni maahan. Taisi johtua inhottavan kylmästä maasta.

Luoksetulo     10
Yllätyin kun Kunto tuli luoksetulosta suoraan sivulle, vaikka sen pitäisi tulla ensin eteen istumaan ja siitä uudesta käskystä sivulle. Mutta mikäpä siinä, kun molemmat tavat ovat hyväskyttyjä.

Liikkeestä seisominen     10
Tämän piti olla meidän epävarmin liike... Mieletön Kunto!

Hyppy     8
Kunto haukahti hypätessään ja ennakoi perusasennon. Muuten oli oikein hieno! Ei olla tehty tätä liikettä viime möllitokon jälkeen eli kahteen kuukauteen.

Kokonaisvaikutus     9
Tuomarin mukaan iloinen ja osaava koira! Yksi piste lähti siitä, että Kunto äänteli jonkin verran liikkeiden välissä ja hyppeli ympäriinsä. Kuntolla oli niin kivaa kun pääsi tositoimiin!

Yhteensä: 187p ALO1 sijoitus 2/5!!!

POINTS:

Accessibility     10
Quiet, calm and fine, good boy Kunto!

Lying down     10
Kunto did well even though it was cold and snowy in there. Neither the fluttering plastic ribbons nor one dog who stood up and ran away from line disturbed. Kunto sat a bit too slowly after my command.

Heeling on leash     9
Otherwise just perfect but Kunto started the exercise a few steps after me.

Heeling off leash     9
Same as in the previous.

Down under march     9
Otherwise just perfect but he reacted a bit too slowly. Maybe it was because of that disgusting cold ground

Recall     10
I was a bit surprised when Kunto came directly next to me. Actually he should first come and sit in front of me and then after a new command come next to me. But because both ways are acceptable it was alright.

Stand under march     10
This was supposed to me out most unsure exercise... Epic Kunto!

Jumping over a hurdle     8
Kunto barked when he jumped and sat too early. Otherwise very nice! We haven't trained this exercise after out last unofficial obedience test which was almost two months ago.

General impression     9
According to judge Kunto is a happy and talented dog! One point left because Kunto barked a little and jumped around between exercises. He had so much fun because he finally got some real action!

Altogether: 187/200p 1st prize total placement 2/5!!!  

---

Kylläpä olen onnellinen, Kunto oli niin upea että melkein itkettää. Minulla ja Kuntolla oli tosi hauskaa. Ehkä tässä vielä sinne virallisiin kisoihin päästään, ei mulla ole enää mitään syytä olla menemättäkään!

I'm so happy, Kunto was so awesome I'm almost gonna cry. Kunto and I had so much fun. Maybe we'll go to official test too. I mean, I have no reason not to go!

Kunto katsomassa Cesar Millanin ohjelmaa kiikkutuolista. Mukava tapa rentoutua rankan päivän päätteeksi.
Kunto watching Cesar Millan's program while sitting on rocking chair. Nice way to relax after hard day.

perjantai 14. joulukuuta 2012

German slavedog

Kunto poikanen työn touhussa, viemässä puita naapurille!
Kunto boy doing his work aka taking firewood to our neighbor! 



Home sweet home


Nyt kun tässä säässä alkaa arvostamaan erityisesti sitä että on katto pään päällä, ajattelin kertoa vähän Kunton kämpästä.

Now when the weather has changed like this, i really appreciate having roof above my head. So I decided to tell a little about Kunto's apartment.



Yöt Kunto viettää aitauksessaan, joka on rakennettu korkeudeltaan reilu parimetrisestä verkosta. Aitauksen kokoa on vaikea arvioida sillä se ei ole symmetrinen. Pituutta siltä löytyy jotain 30 metrin tienoilta ja leveyttä 10-15 metriä. Aitauksessa kasvaa mäntyjä ja koivuja ja kesäisin se muistuttaa viidakkoa.

Kunto spends nights in his corral. It's built using two meters high mesh. It's hard to estimate the size since it isn't symmetric.  Length is maybe about 30 meters and width about 10-15 meters. There is pines and birches and on summertime it looks like jungle.

Koppi on rakennettu koholleen maanpinnasta neljän tolpan varaan. Edelliset koirat ovat nukkuneet mielellään kopin alla, Kunto vaikuttaa viihtyvän paremmin kopin sisällä.
Kopissa on kaksi huonetta. Kunto on viihtynyt paremmin pienemmässä osiossa, se lämpenee helpommin koiran omalla lämmöllä ja oviaukkokin on pienempi, mikä lisää suojaisuutta.

The doghouse is built on top of four poles. Our previous dogs have been sleeping under the doghouse but Kunto prefers sleeping in the house.
Doghouse has two rooms. Kunto has been sleeping in the smaller one maybe because it warms up easier with dog's own warmth. Also the door is smaller which makes it more sheltered.

Kun kovat pakkaset iskivät niin olin vähän huolissani siitä, miten suhteellisen ohutturkkinen Kunto pärjää. Siispä naulasin palan vanhaa mattoa suojaamaan oviaukkoa ja vein koppiin lisää pehmusteita. Seuraavana iltana isi oli hakenut eristelevjä ja eristi pienemmän kopin niillä. Nyt pienemmän osion katossa, lattiassa ja kolmessa seinässä on eristelevyt. Luulisi pienen koiran nyt pärjäilevän siellä.

When weather became this cold I got a little concerned about how will Kunto survive. He has quite thin coat and all. So I nailed a piece of old carpet to cover the door of doghouse. I also took more paddings inside it. The day after my dad had picked insulation boards and insulated the smaller room using them. Now there is insulation board on the roof, on the ceiling and on the walls. I'm sure this little dog of ours will survive there now!

Eristelevyt seinillä
Insulation boards on the walls

Onnellinen asukas!
Happy occupant!

Ps. Kunto aloitti karvanvaihdon heti kun pakkaset alkoivat. Nyt täällä pöllyää ruskeita karvatupsuja ympäriinsä ja Kunton turkki näyttää tältä.

Kunto started blowing his coat immediately after the temperature decreased. Now there's brown tufts all over our home and this is what Kunto's coat looks like now. 



torstai 13. joulukuuta 2012

Videoita / Videos

Viimeinkin mulla on jotain videoita jaettavana! Windows Movie maker kaatuilee ja on kyllä ihan yhtä hyödyllinen kun kourallinen kakkaa, eli tässä sitten muokkaamattomia pätkiä.

Finally I have some videos to share with you! Windows Movie maker crashes all the time and it's really as useful as handful of shit so here's some unedited cuts.


Tottelevaisuus / Obedience





Muita videoita / Other videos

Painepesuri / Pressure washer

Postin tuomista / Taking the post home

Kunto katsoo omia treenailujaan / Kunto watching our own training video





sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Vetopuuhia taas!


Kyllä sitä lunta nyt riittää! Suomen liikenne on sekaisin ja ihmiset sekoaa kun talvi tuli näin yllättäen, minä olen ihan täpinöissäni lumesta, talvesta ja joulusta. Tämäkin päivä on mennyt pitkälti ulkoillessa.

We're starting to have enough snow, I think! The traffic in Finland is all messed up and people have gone crazy since winter came this suddenly. And I'm all excited about snow, winter and Christmas. This day has been spent mostly by being outside.

Aamulla käytiin pienellä vetolenkillä. Perässä oli mopon rengas, joka oli kuitenkin liian painava tässä säässä kun maassa oli paksu lumikerros eikä tietä oltu aurattu. Olisihan se Kunto jaksanut vetää, mutta minua hirvitti että se niin reippaasti vetäessään vielä satuttaa selkänsä kun valjaatkaan eivät olleet parhaasta päästä...

This morning we were pulling a little. A moped-tire was the load this time. But since there was so much snow and the road wasn't ploughed yet, the tire was too heavy to pull. Well, Kunto seemed like he could have pulled it easily but it was me who was unsure about the strength of his back. And he harnesses weren't good either.  

Päivällä käytiin kaupoilla ja Kunto pääsi mukaan shoppailemaan. Käytiin eläinkaupassa ostamassa huskyvaljaat, sovitettiin muutamia valjaita ja sopivat löydettiin ja ostettiin.
Kotiin päästyä lähdettiin testaamaan valjaita, tällä kertaa perässä oli lankunpätkä. Kunto veti upeasti, lähti käskystä hyvin liikkeelle, veti laukalla reippaasti ja kuunteli käskyjä. Se ymmärtää pysäyttämiskäskyn ja vauhdinlisäämiskäskyn idean jo. Kunhan lumi tarttuu kunnolla maahan ja jäätyy, lähdetään potkukelkalla pidemmille lenkeille.

In the afternoon we went shopping with Kunto. We went to petshop and bought him x-back harnesses. We tried them on Kunto and they fitted well.
When we went home we went to test harnesses. This time i attached a piece of plank as a load. Kunto pulled perfectly! He ran fast and the start was sharp too. He obeyed my commands perfectly. Kunto understands the meaning of stopping and speeding up commands. Now we just wait the snow to freeze and press against ground so that we can go further by kicksled.

Tässä vielä muutama pokkarikuva kohmeisin sormin otettuna, huomatkaa Kunton mainosilme, siitä tulis niin hyvä Topcaniksen vetovaljaiden mainostaja söpöine silmäniskuineen ;)

Here's some pictures i took using my pocket camera with frozen fingers. Notice Kunto's wink, he looks like a model! Wouldn't he be cute Topcanis' model ;)



Yritän saada tulevalla viikolla pikkuveljen kuvaamaan meitä lenkille tuolla minun paremmalla kameralla sitten.
Täällä sataa vieläkin lunta, alkaa tuntua jo talvelta kun pakkasennusteet lupailee ensi viikolle -20'c! Ihanaa, viimeinkin kunnon talvisäät!

The next week I'll try to get my little brother to photograph us with out better camera.
It's still snowing, it starts to actually feel like winter and  the weather forecast is predicting -20'c for the next week! Finally winter!

Se kanto haastoi riitaa väärän jätkän kanssa...

That stump picked the wrong guy to fight with













Kuvat otettu 25.11.
Pictures taken November the 25th.

lauantai 1. joulukuuta 2012

Let it snow, let it snow and snow





Tämän viikonlopun tunnelmat tiivistyy erittäin hyvin tuon kappaleen kertosäkeeseen ja sitä onkin tullut kuunnetua nonstoppina.... aika monta kertaa.
Eilen aamulla täällä oli vain erittäin ohut valkoinen huurrekerros. Iltapäivällä alkoi Etelä-Suomessa sataa lunta ja myrskytä ja rintaman raja liikkui päivän aikana kohti Keski-Suomea.
Illalla täälläkin tuli kunnolla lunta ja alkoi tuulla. Kävin kaupassa ja Kunto oli autossa mukana, kotipihaan tullessa huomsin ettei sähköjä ollut. Pari tuntia meni vailla sähköä. Käytiin Kunton kanssa säätä uhmaten lenkillä ja kotiin tultua sähkötkin oli palanneet.

The chorus of that song tells pretty much the story of this weekend and I must confess I've listened that song nonstop.... too many times.
Yesterday there was only thin layer of frost on the ground. In the afternoon it started to snow and storm in Southern-Finland and during the day the edge of rain front moved towards Central-Finland.
In the evening it started snowing and blowing heavily. I went to shop and I had Kunto with me in car. When we got back to home I noticed there was no electricity. We spent a few hours without electricity. Braving the weather we went jogging with Kunto and when we got home electricity was on again.


Tänä aamuna oli aikamoinen yllätys herätä kun ikkunoista tulvi huoneeseeni kirkkautta. En ollut edes uneksinut niin suuresta määrästä lunta! Ja sade jatkuu nytkin vaikka on jo ilta.

It was quite a surprise to wake up this morning because the weather was so bright as well as my room too. I hadn't even dreamed of that kind of amount of snow! And it has been snowing all day and it is still snowing!





Kunto oli aluksi järkytyksestä suunniltaan kun kiinnitin sen kelkan eteen. Aluksi se ei oikein suostunut liikkumaan. Mutta mikään ongelma ei ole sille ylitsepääsemätön niin kauan kun on pallo. Joten annoin sen kantaa tennispalloa suussa, jolloin se yllättäen rentoutui ja lähti vetämään semmoisella innolla ettei ole tosikaan. Hyvä että pysyin perässä kun se juoksenteli niin reippaasti. Mutta kuunteli se myös käskyjä ja pysäytyskäskyn idean se tajusi heti.

First Kunto was a little shocked when I attached him in front of the sleigh. He didn't want to move at all. But as always, there's no such problem that couldn't be solved with tennis ball. So I let him to carry it in his mouth and he relaxed and started to pull with such enthusiasm I couldn't believe my eyes! I was lucky to keep up on his pace because Kunto ran so fast. But he also obeyed my commands and understood the word "stop" instantly.






Haaste

"Ohjeet haastetuille: Jokaisen haastetun tulee vastata niihin 11 kysymykseen, jotka haastaja on esittänyt ja postata ne blogissaan. Valitse sitten 11 uutta haastateltavaa ja linkitä heidät postaukseesi. Keksi 11 uutta kysymystä, joihin haastettujen tulee vastata. Älä haasta sitä henkilöä, jolta sait haasteen."

Tällaisen haasteen sain Johannalta ja nyt voisin viimein reipastua ja vastata kysymyksiin. Kovasti aina tykkään lukea muiden vastauksia ja aina on mielessä vastata, mutta jotenkin se vaan aina jää.. Kiitos haasteesta Hurttamaisia Hetkiä -blogille! :)

1. Paras/mieleenpainuvin tuloksesi koiran kanssa esim. näyttelyissä tai kokeissa/jossain muussa harrastuksessa?
Voi että, näitä on monia. Jaron kanssa koin monta ihanaa mätsäriä ja näyttelyä, mieleeni eivät tosin ole painuneet sijoitukset ja päivämäärät vaan ne onnelliset hetket kun yhteistyö sujui saumattomasti ja molemmat nautittiin touhusta.
Kunton kanssa ei olla paljoa koettu yhdessä, mutta sanoisin että ensimmäinen mätsärimme oli mieleenpainuva. Kunto sijoittui PUN 4 mutta hienon sijoituksen sijaan mieleen jäivät kyseisen päivän tapahtumat, meillä oli niin hauskaa! Tarkempi kertomus elämäni hauskimmasta koiratapahtumasta löytyypi täältä.




2. Arkipäiväsi koiran kanssa, mitä sisältää?
Aamuisin en ehdi yleensä muuta kun moikkaamaan Kuntoa ja leikkimään hetken sen kanssa, sillä olen laskelmoinut että puoli tuntia on riittävä aika omiin aamutoimiini, joten herään myöhään ja lähden kiireellä. Vien Kunton tarhaan ja lähden kouluun.
Päivällä käyn aika usein kotona hyppytuntieni ansiosta. Yleensä käyn Kunton kanssa pellolla lenkillä juoksuttamassa sitä ja heittelen sille palloa.
Iltapäivällä koulun jälkeen, riippuen läksyjen määrästä, käyn sen kanssa lenkillä. Joskus läksyjä on paljon ja lenkki lykkääntyy iltaan. Iltapäivällä leikitään ja oleskellaan vaan. Välillä tokoillaan pihalla tai lenkin varrella ja käydään juoksemassa pelloilla.
Illalla tapanani on katsoa netistä suosikkisarjojani. Kunto nukkuu sängyllä ja venyyttelee ja pyrkii valtaamaan tilaa. Välillä se haukkuu ja potkii unissaan. Illalla vien sen sitten tarhaan ja kun se kömpii mökkiinsä unille, sanon sille hyvät yöt ja toki pitää lapselle antaa hyvän yön pusu :')
Viikonloppuisin on aikaa sitten olla enemmän Kunton kanssa, silloin ollaan enemmän ulkona ja Kuntohan on muutenkin aina mukana arkiaskareissa, ruuanlaitosta puutöihin. Kyllä, se oli oikein reipas apulainen puutöissä, kantoi halkoja pinoon reippaasti ja nopeasti!





3. Koiran ruokinta: markettiruokaa, kallista kuivamuonaa, barffausta vai jotain muuta? Miksi?

HauHau Champion Kana&Riisi sekä Musch lihainen rasva. Lihaista rasvaa se ei saa ihan joka päivä, mutta useamman kerran viikossa kuitenkin. Nappuloita syö kahdesti päivässä.
Hirvenjalkojahan sillä on nyt runsaasti lisänä, pihaa voisi luulla hirvien hautausmaaksi kun erinäisiä niveliä, sorkkia ja luita löytyy pitkin pihoja. Ja pakkasessa on runsaasti luita talven varalle vielä.





4. Oma rotusi, miksi juuri se?
Tätä kysymystä on tullut pohdittua aika paljon sen jälkeen kun Kunto tuli meille. Sitä ennenhän meidän perheessä oli ollut hovawartteja vuodesta 1993 asti eli olin elänyt Jaron poismenoon asti hovawarttien parissa. Kunton tulon jälkeen rupesin miettimään että mikä se mun rotu oikein on vai onko semmoista.
Kyllä sanoisin kuitenkin, että viime aikoina saksanpaimeniin yhä enemmän perehtyneenä voisin sanoa että tässä on hyvin potentiaalinen elämäni rotu. Terveys ei tietenkään ole huippuluokkaa tällä rodulla, mikä on harmillista ja lähinnä ihmisten vika kun tukevat sairaita linjoja ja jalostavat sairaita koiria. Mutta esimerkiksi Kunton kasvattajan koirat ovat terveydeltään aika huippulaatua. Lisäksi kaikki hänen kasvattinsa edustavat ulkonäöllisesti minun mielestä kauneimpia saksanpaimenia mitä olen nykyään nähnyt. Ennen Kunton tuloa minulla ei ollut aavistustakaan että Suomessa on kasvattaja jonka kasvatustyön päämäärä ja ajatusmaailma saksanpaimenista on samalla aallonpituudella omien ajatusteni kanssa.
En tiedä onko tämä omien mielipiteideni muutos rodun vai yksilön aikaansaannosta. Sillä Kunto on kaikkea mitä koiralta voin toivoa, mutta rodusta ei ole vielä niin paljoa kokemusta että voisin kattavan kokonaiskäsityksen muodostaa siitä.





5. Rotu jota et voisi omistaa ja perustelu sille?

Jaa-a, aika vaikea kysymys tämäkin. Sanoisin ehkä, että rodut joilla on liioitellun lyhyt kuono tai muita älyttömiä rakenteellisia piirteitä. En voisi tukea sellaisten rotujen ja koirien kasvattamista koska tuntisin syyllisyyttä siitä että tuen sairaiden koirien lisääntymistä.
Lisäksi on surullista katsella kuvia näistä nykyisin sairaan rodun maineessa olevista koirista, kun aiemmin ne ovat olleet niin elinvoimaisen, terveen ja käyttötarkoitukseensa sopivan näköisiä.





6. Keräätkö koirasi jätökset?

Täällä maalla keräisin varmasti kummastuneita katseita ja aiheuttaisin nauruntyrskähdyksiäni poimiessani kikkareita. Eli en kerää, Kunto tekee tarpeensa metsälenkille jossa ei meidän lisäksi hirveästi ole liikennettä.
Taajamissa kerään joskus. Olen kuitenkin sitä mieltä etä kakkakikkareet eivät ole kaikista vaarallisinta jätettä jota sinne ympäristöön voi jättää. Ne sentään maatuvat, toisin kuin lasipullot, tupakkiaskit ja muut.
Tämä alla oleva kuva on Itävallasta, Wienistä. Siellä oli tosiaan tällaisia kylttejä joissa kerrottiin että pikavoitto rapsahtaa jos jättää koiran kikkareet siivoamatta. Joten erityisesti siellä kerättiin tunnollisesti jätökset pois.




7. Kuinka paljon käytät aikaa turkinhoitoon ja millä tavalla (pesu, föönaus, trimmaus, nyppiminen yms) viikossa, kuukaudessa tai vuodessa?
Kuntoa en ole vielä harjannut kertaakaan. Se oli melko niukassa turkissa, joten eipä sitä kannattanut alkaa turhaan harjaamaan kun hiekatkin ropisee pois omia aikojaan kuivaessaan. Ja kun Kunto kuitenkin yöpyy aitauksessa, pitää sen antaa pitää haivenensa ja tuuheuttaa turkkia että pärjää talven kovimmillakin pakkasilla kopissa.
Hovawartteja piti sitten harjata kahdesti vuodessa, lähinnä  Iroa. Se turkin määrä oli ihan uskomaton, joka kerta siitä lähti sitä villaa aian uskomattomia määriä, ei sitä voi uskoa ennen kun itse istuu kaksi tuntia pukuhuoneessa yhä kasvavan karvavuoren edessä ja suu ja silmät täynnä karvaa.





8. Onko kilometreillä ja rahalla merkitystä esim. pennun hankinnassa, koiraa astuttaessa tai harrastusmatkoissa?

Pennun hankinnassa kilometreillä ei ole niin kovasti merkitystä, mutta raha sen sijaan on minulle yksi kriteereistä. Kuntohan haettiin eräänä elokuun perjantaina 300 kilometrin päästä. Mutta sille matkalle lähdettäessä oltiin tietoisia siitä että 99% varmasti se koira sieltä tulee mukaan, ellei ilmene jotain radikaalia joka ei aiemmin ole tullut esiin.
Koiran astutuksesta on kokemusta vain sillä tavalla, että nartun omistajat ovat tulleet koiransa kanssa kylään. Ilman korvausta en lähtisi kovin kauas urostani viemään, kun kuitenkin se on nartun omistaja joka yleensä kyselee uroksen perään ja siten hänen olettaisin hoitavan matkustamisen.
Harrastusmatkoissa rahalla ja kilometreillä on merkitystä. En ole innokas pulittamaan suuria summia treeneistä, varsinkin kun minulla on ystäviä ja tuttuja joiden kanssa saisin treenata ilmaiseksi. Kuitenkin tuetaan paikallista kennelkerhoa ja käydään välillä heidän treeneissään, koska kenttä sijaitsee samalla paikkakunnalla ja harjoituksia on kerran kahdessa viikossa, eli eipä se paljoa rahaa ja bensaa vie. Lisäksi jäsenmaksu on erittäin kohtuullinen.





9. Mitkä ovat blogisi yleisimmät aiheet?
Lähinnä Kunton kuulumiset, meidän treenit ja tapahtumat joihin ollaan osallistuttu. Haluan jakaa myös arkipäiväisiä asioita meidän elämästä, sillä tiedän että Kunton edellisestä kodista tuntevat ihmiset lueskelevat tätä myös välillä ja varmasti on mukava tietää mitä koiruudelle kuuluu ja miten se on sopeutunut uuteen ympäristöön.
Kuviakin pyrin julkaisemaan joka postauksessa ja muutenkin, on se sen verran rakas harrastus ja kohdehan on mitä komein joten kelpaa niitä otoksia esitellä.




10. Onko sinulla lisäksi muita lemmikkejä kuin koiria, mitä?

Kaksi kissaa löytyy. Minni on harmaa-valkoinen, vuonna 2004 syntynyt neiti. Keväällä menehtyi Minnin sisko Vinku, joka oli myös meillä. Lisäksi on musta, pitkäkarvainen leikattu uroskissa Ninja. Ninja syntyi vuonna 2010.
Tällä hetkellä on myös pikkusiskon koulun akvaario. Sen piti tulla meille vain kesäksi mutta vieläkin se täällä majailee. Siellä asustaa Matti-monni ja sen haaremi johon kuuluu parisenkymmentä pikkukalaa joiden lajeja en nyt muista.







11. Mitä mieltä lähipiirisi on koiraharrastuksestasi?
Pakkohan niiden on tykätä, kun koirat ovat koko perheen jäseniä. Vanhemmat ovat kovin eläinrakkaita ja koiriahan heillä on ollut jo ennen lapsia. Äitillä oli pienenä samojedinkoira ja isällä kaikenkarvaisia sekarotuisia ainakin. Molemmat ovat harrastaneet koirien kanssa. Isä kävi tokoilemassa edesmenneen Nalle-hoffin kanssa ja äiti on käyttänyt jokaista hoffiamme näyttelyissä. Sitten pikkuhiljaa se homma siirtyi minun vastuulle mutta koirien hoitoon, ruokintaan ja kustantamiseen vanhemmat kyllä osallistuu ja on suuressa vastuussa.
Jonkin verran omaan koirallisia kavereita, kaikkia ei kiinnosta eikä tarvitsekaan. Netin kautta olen saanut joitain kavereita joiden kanssa voi puhua koirista jos siltä tuntuu. Enimmäkseen kuitenkin käsittelen koirajuttuja netissä ja niiden kanssa joiden tiedän olevan touhusta kiinnostuneita. Varmasti osaa facebook-kavereista ärsyttää koirakuvien julkaisu ja muu, siksi yritänkin rajoittaa turhaa koirajuttujen tuputtamista ja keskittää ne asiat tänne blogiin.


---
Pikaisella selauksella näytti että aika moni koirabloggaajakaverini on vastannut jo tähän ja oon vähän ujo lähettelemään näitä haasteita kun kaikki eivät välttämättä näistä tykkää. Joten taidan jättää haastamatta ketään mukaan.

perjantai 23. marraskuuta 2012

Ettei pääse nälkä yllättämään talvella...

On meillä muuten ollut pikkasen iloinen paimenkoira nyt kun hirvimiehet on tuoneet meille kurmallisia hirvenluita! Isi on niitä porasahalla paloitellut ja niitä on pussitettu pakkaseen. Kunto viihtyy paljon ulkona jyrsimässä hirvenjalkoja ja luita ja kantaa niitä mielellään mukana. Välillä se on kesken lenkin kääntynyt takasin kotiin hakemaan hirvenjalan mukaan ja kirmannut iloisesti koko lenkin hirvensorkka suupielestä roikkuen.

Eilen naapuri tuli autolla vastaan kesken lenkin ja kysyi kiinnostaisko (taas) luut. Tottakai kiinnosti, niinpä hän vei meille ison pussillisen hirvenluita jotka isi ja veli sitten pilkkoivat ja pakastivat.

Kunto has been a very happy lately because the local huntsmen have brought elks' hoofs and bones to us. Dad has sawed them into smaller pieces and we have but them into the freezer. Kunto likes to be out and gnaw and carry them. Sometimes he even turns around while we're on walk and goes home to get hoof. Then he carries the hoof in his mouth for the whole run.

Yesterday our neighbor asked if we're interested in getting more elk's bones. Of course we're so he took a huge bag of bones to our place. My dad and brother sawed them and put them into freezer.

Eilisen herkkupussi.
Yummybag from yesterday.

Vähän vanhempi kuva tältä syksyltä, Kunto ja eväs.
A little older pic from this winter, Kunto and his snack.




tiistai 13. marraskuuta 2012

Jyväskylä KV 11.11.

Kyllä vain, lähdettiin käymään ihan isossa kaupungissa ja isossa näyttelyssä vailla sen kummempia odotuksia. Tavoitteena oli mukava ja kattava arvostelu, laatuarvosanalle en asettanut odotuksia.

Kunto piipahti rodunmuutosarvostelussa, jossa tuomari George Schogol juoksutti meidät kerran kehän ympäri ja myönsi meille rodunmuutoksen. Kunto on nyt siis virallisesti pitkäkarvainen saksanpaimen.

AVO-uroksissa Kunto oli ensimmäinen kahdesta osallistujasta. Kaiken kaikkiaan georgialaisen tuomarin arvostelemia pitkäkarvaisia saksanpaimenia oli 8 ja lyhytkarvaisia ilmeisesti 23.

Koiralle iski jännitys ja samalla hermostutti minuakin kun Kunto tarttui hihnaan kiinni hampaillaan ja rupesi leikkimään iloisesti vetoleikkejä. Juoksuosuudet Kunto piti hihnasta kiinni kun oli niin vireässä tilassa että ei päästänyt irti, enkä halunnut alkaa kehässä kovasti käskyttämään ettei tuomari hermostu.
Tuomari oli harvasanainen ja nopea arvostelija. Hyvä kun edes sain koiran paikalleen niin meille ojennettiin keltainen nauha, eli Kunto oli Hyvä! Jes, tätä salaisesti toivoinkin ja olin onnellinen että meni niin hyvin.

Kunton mielestä oli kiva päästä viettämään leikkihetkeä
kehään! Ja sit vielä juostiinkin, ja voi kun meillä oli kivaa!
Kuntolla ja minulla oli hirmu kivaa! Tuomarisedän huumorintaju
ei tainnut ihan riittää.

Arvostelu:
"5-vuotias, keskikokoinen, lyhyt rakenne, keskivoimakkaat kulmaukset ja riittävät kyynärkulmaukset. Hyvä tasapurenta."

Kuntohan käyttäytyi muualla kun kehässä oikein mallikkaasti! Sillä oli oma pinkki vinkupupunsa jota se sai kuljettaa ja piipittää jos alkoi mennä muuten liian levottomaksi touhu. Kunto myös äkkäsi siskon kädestä näyttelyluettelon ja pihisti sen ovelaakin ovelammin! Herättihän se aikamoista hilpeyttä kipittäessään luettelo suussaan. Kerran kun luettelo meinasi tipahtaa, Kunto heitti sen ilmaan ja nappasi parempaan otteeseen. Ihmisiä nauratti kovasti luetteloa kantava iloinen paimenkoira, monenlaisia kommentteja kuultiinkin ohimennen kun toinen kantoi niin tomerana ja ylpeänä kuolaista ja repaleista luetteloa.
Kunto on hauska otus kun saa jotain kantaumuksia. Se ei välittänyt yhdestäkään koirasta, olivatpa ne uroksia tai narttuja ja isoja tai pieniä, ihan onnellisesti se käveli rähisevien koirien ohi pupu tai luettelo suussaan. Ilman tavaroita se olisi saattanutkin ärähtää.

Ja minähän toki hemmottelin lapsen ja vein sen kehäkäynnin jälkeen leluostoksille. Kunto sai valita kaks pehmolelua ja oli kyllä kuin lapsi lelukaupassa, vähän kiukutteli kun kolmas lelu jätettiin kauppaan. Oli muuten vinkuleluhullulla koiralla jännittävä päivä, kaikilla myyntipisteillä oli lapsia kokeilemassa vinkuleluja ja Kunto oli korvat pystyssä ja pää kääntyi kuin väkkärä jokaiseen suuntaan mistä ääniä vaan kuului.

Minä ja Kunto (ja näyttelyluettelo)
Ostin myös Kuntolle ruusukkeen muistoksi tästä ensimmäisestä (ja ainoasta?) virallisesta kehäkäynnistä. Miehekkään pinkissä ruusukkeessa lukee DARLING.



Tässä lopuksi vielä kaverini Jutan ottamia kuvia Kuntosta

© Jutta Savela

© Jutta Savela

© Jutta Savela

Oli mukava päivä ja tuttujakin tuli tavattua, sellaisiakin tuttuja joita en aiemmin ole livenä nähnyt vaan internetin (lue: petsien) ihmeellisessä maailmassa törmäillyt. Oli mukava nähdä uusia kasvoja ja tutustua tähän minulle melko uuteen rotuun näin näyttelyssä käymisen perusteella.

Kunto participated his first dog show at Jyväskylä INT! I'm sorry for being too lazy to translate the whole text.

Before our actual turn we had to chance Kunto's breed. He was registered as normal coated but since he is long-coated the judge had to sign a certificate and note he is long-coated.

When it was our turn, Kunto got a bit excited. He grabbed the leash and wanted to carry it in his mouth. He wouldn't let go so I gave up since I didn't want to command him the way I normally do. So I let him run with leash between his teeth. That part didn't go that well. But the important point is that Kunto and I had fun! I don't care what the other people were thinking since I laughed and Kunto seemed so happy and proud. The judge seemed busy, I could hardly stop and try get Kunto stand still when he gave us he yellow ribbon.
So Kunto got Good! I'm so proud and happy now. Too bad the assessment was quite short.  I'll paste it here later.

Kunto was his own happy self. He carried his pink toy rabbit and sometimes he even got the catalogue and threw and carried it. I saw many happy faces smiling at him while he carried all kinds of things in his mouth. We bought him two toys too. Kunto was like one little child in a big toy store. And then he was happy with a huge toy lion.

I bought him a pink ribbon with silver text "DARLING" on it. Of course I had to buy some kind of reminder of our first (and last?) dog show :D

I had a wonderful day. I don't like dog shows because I just don't feel like they have any kind of use these days. I wanted to go there with Kunto because I wanted a professionals opinion about Kunto.
But I enjoyed meeting new people and especially people who own German Shepherd. I have never actually paid attention to German Shepherds and people who own one. Now that I have my own gsd it's like a whole new world for me.