Kuulumisia

Koska kuulin villiä huhua että joku lukeekin tätä blogia, oli pakko luikkia häntä koipien välissä tänne postaamaan jotain ihan vaan todisteeksi siitä että täällä ollaan eikä blogi ole vaipunut unholaan!

Mulla on riittänyt tekemistä viime aikoina yllin kyllin ja jotenkin on vaan jäänyt blogihommat vähemmälle. Pääsin joulukuussa armeijasta pois ja nyt olenkin jo kolme viikkoa käynyt koulua, eli eipä tarvinnut tyhjän päälle jäädä sen jälkeen kun varusmiespalvelus oli ohi. Vaikka muuten elämä onkin mallillaan niin toki harmittaa kun Patrik-papparainen on kotona Keski-Suomessa ja minä vietän arkipäivät Pohjois-Savossa. Välillä on ikävä tuota pappakoiraa, mutta se kyllä viihtyy täällä kotosalla ihan mainiosti.

Tällaisen lauman kanssa elelen arkipäivisin. Asun opiskelujen takia Kuopion
suunnalla tädin luona kun opiskelujen lähijakso on niin lyhyt etten kämppää
ottanut Savosta, ainakaan vielä.

-27'c ja terrierit halusi lähteä ulkoilemaan!

Eihän tuollainen seniori-ikäinen, entinen rivitalokoira kuin Patrik voi parempaa eläkekotia varmaan toivoakaan kun mitä meillä on sille tarjota. On iso piha vahdittavana ja lenkkimaastoja löytyy niin paljon kun jaksaa kierrellä. Patrikilla on tarhassa koppi jota se ei kuitenkaan käytä ja tarhassahaan se ei viihdy vaan alkoi nakertaa porttia kun se sinne kerran laitettiin. Siitä asti se onkin nukkunut yönsä tuossa kuistin nurkassa ihan tyytyväisenä. Viime syksynä Patrikin kiusaksi muodostui kuitenkin virtsatulehdus joka on voinut osittain johtua siitä kylmällä alustalla makoilusta. Siispä isi rakensi sille vanerikopin sille kuistin nurkalle jossa se tykkää makoilla. Nyt on lämmin paikka vahtia, jospa se virtsatulehdus ei nyt uusisi. Tulehdus oli aika ärhäkkä, Patrik oli muutaman kerran ultrattavana ja söi pitkään antibioottia ja kipulääkettä mutta tauti saatiin lopulta selätettyä.

Viimeisillä lomillani, piti poseerata sotaleski-Patrikin kanssa 

Nyt on ihan pakko laittaa tähän mun viime aikojen ehdottomia lemppariotoksiani kahdesta mustista. Ninja-kissa lähtee usein lenkille mukaan ja yhdellä lenkillä onnistuin ikuistamaan poikien lenkkitunnelmia. Nuo on ihan käsittämättömän söpö parivaljakko. Pieni musta tulee perässä ja huutelee jos sitä ei odoteta, ja sitten kun sitä odottaa niin se pinkoo edelle ja tekee omia tutkimusmatkojaan lähimaastossa ja usein iso musta seuraa pientä johtajaa.

Tänään sain pitkästä aikaa kokea sen hoffi-ihmisen lempparipuhdetyön nimeltä koiran harjaaminen. kodin Terrassa oli tänään lemmikkipäivä ja ajattelin että Patrikille tekisi varmaan hyvää lähteä sinne katselemaan menoa ja meininkiä. Mutta koska koiraa ei ole harjattu pitkään aikaan sen pelossa että se menettää turkin ja siten alkaa palella ulkona, sehän näytti ihan lampaalta joka tarvitsisi pikaista keritsemistä. kun Patrikilla nyt on se koppi jossa se jopa viihtyy, se pääsee sinne tarvittaessa lämpimään silloin kun on ulkona, joten uskalsin tarttua karstaan ja vähän siistiä sitä. Viime viikonloppunahan olin Patrikin kanssa koirapuistossa ja siitä vaan leijaili karvatuppoja kun se viipotti menemään ja yks lapinkoira sitten saalisti niitä karvapalloja..

Tässä siis puolen tunnin nopean siistimisen tulos. Siitä lähtisi nytkin karmaan toinen samanmoinen läjä jos vaan puhaltaisi koko koiraan päin, mutta täytyy malttaa nyt sinne lämpimämpiin keleihin asti, vielä ei nimittäin ole ihan bikinikelit ja veikkaan että Patrik on aika alaston kun otan oikein asiakseni kyniä tuon kapisen lampaan näköisen otuksen. Samoilla lämmöillä täytyy kyllä harjata tuo musta kissa, sen turkki on yhtä pahaa huopumaan ja sotkeutumaan kun tän isomman mustan.

Ja sitten on pakko palata vielä vauva-asioihin! Tässä on nyt varmaan vuoden päivät - ellei pidempäänkin - katseltu kaikessa hiljaisuudessa Patrikille kaveria. Onni ei vaan ole ollut meidän kohdalla, ei sitten millään muotoa. On jäänyt narttuja tyhjäksi, astutukset ei ole onnistuneet, on tullut monenlaista mutkaa matkaan.
Mutta nyt ollaan oltu yhteydessä lupaavaan kasvattajaan jonka jaloissa pyörii tällä hetkellä 11 pientä äidin silmäterää jotka pian alkaa availemaan silmiään ja valloittaa maailmaa. Kerrotaan sitten enemmän kun pienet on käyty katsomassa ja vaatteet haisee pennulle ja sukat koiran pissalle ja kameran muistikortti on täynnä kuvia joiden katsominen on vaarallista kaikille pentukuumeisille.