Tämän viikonlopun tunnelmat tiivistyy erittäin hyvin tuon kappaleen kertosäkeeseen ja sitä onkin tullut kuunnetua nonstoppina.... aika monta kertaa.
Eilen aamulla täällä oli vain erittäin ohut valkoinen huurrekerros. Iltapäivällä alkoi Etelä-Suomessa sataa lunta ja myrskytä ja rintaman raja liikkui päivän aikana kohti Keski-Suomea.
Illalla täälläkin tuli kunnolla lunta ja alkoi tuulla. Kävin kaupassa ja Kunto oli autossa mukana, kotipihaan tullessa huomsin ettei sähköjä ollut. Pari tuntia meni vailla sähköä. Käytiin Kunton kanssa säätä uhmaten lenkillä ja kotiin tultua sähkötkin oli palanneet.
The chorus of that song tells pretty much the story of this weekend and I must confess I've listened that song nonstop.... too many times.
Yesterday there was only thin layer of frost on the ground. In the afternoon it started to snow and storm in Southern-Finland and during the day the edge of rain front moved towards Central-Finland.
In the evening it started snowing and blowing heavily. I went to shop and I had Kunto with me in car. When we got back to home I noticed there was no electricity. We spent a few hours without electricity. Braving the weather we went jogging with Kunto and when we got home electricity was on again.
Tänä aamuna oli aikamoinen yllätys herätä kun ikkunoista tulvi huoneeseeni kirkkautta. En ollut edes uneksinut niin suuresta määrästä lunta! Ja sade jatkuu nytkin vaikka on jo ilta.
It was quite a surprise to wake up this morning because the weather was so bright as well as my room too. I hadn't even dreamed of that kind of amount of snow! And it has been snowing all day and it is still snowing!
Kunto oli aluksi järkytyksestä suunniltaan kun kiinnitin sen kelkan eteen. Aluksi se ei oikein suostunut liikkumaan. Mutta mikään ongelma ei ole sille ylitsepääsemätön niin kauan kun on pallo. Joten annoin sen kantaa tennispalloa suussa, jolloin se yllättäen rentoutui ja lähti vetämään semmoisella innolla ettei ole tosikaan. Hyvä että pysyin perässä kun se juoksenteli niin reippaasti. Mutta kuunteli se myös käskyjä ja pysäytyskäskyn idean se tajusi heti.
First Kunto was a little shocked when I attached him in front of the sleigh. He didn't want to move at all. But as always, there's no such problem that couldn't be solved with tennis ball. So I let him to carry it in his mouth and he relaxed and started to pull with such enthusiasm I couldn't believe my eyes! I was lucky to keep up on his pace because Kunto ran so fast. But he also obeyed my commands and understood the word "stop" instantly.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti