Tarinaa Irosta

Aiemmissa päivityksissä en vielä olekaan kertonut tästä meidän vanhemmasta koiruudesta, Irosta.
Iro, eli oikealta nimeltään Hoffen-Haus Ihringer on pian 10v täyttävä hovawart-uros ja meidän Jaron isä.


Iro on aikamoinen mammanpoika, pullasyöppö ja sohvachamppioni. Viettelee rauhallisia eläkepäiviä ja voi ikäänsä nähden hyvin. Lonkat on aikanaan kuvattu A:ksi ja edelleen Iro on ketterä ja notkea, tosin nopeudessa häviää Jarolle 100-0 mutta Iro on selvästi sitä mieltä että kun tarpeeksi kovaa komentaa poikaansa, se korvaa kaikki heikkoudet.

Iro on meidän koirien keskenäisessä arvojärjestyksessä vielä ykkönen, eikä pojilla ole koskaan ollut mitään suuria kähinöitä siitä, kumpi se johtaja onkaan. Jarolle tuntuu olevan ihan okei, että isäukko on vielä ykkönen.
Iron kanssa ei olla harrastettu virallisesti muuta kuin muutamissa näyttelyissä äiti on sitä käyttänyt. Parhaina tuloksina voidaan mainita 2x SERT. Kotioloissa Iro lenkkeilee ahkerasti pikkusiskoni kanssa ja vähän tokon tapaista ollaan myöskin kokeiltu. Syksyllä tehtiin koirille kerran makkarajälkeä, ja pohjattoman vatsan omaava Iro tykkäsi siitä kovasti.
Liityttiin tämän vuoden alussa Muuramen seudun kennelkerhoon ja nyt on tarkoitus käydä sunnuntaisin arkitottelevaisuus -treeneissä ja mahdollisesti myöhemmin muissakin kyseisen kerhon treeneissä. Irokin otetaan mukaan aina kun siskokin pääsee, onpahan vanhuksellakin jotain ajanvietettä tontin vahtimisen lisäksi.