Olin isän apuna auton jarrujen ilmauksessa maanantaina. Se on varma että ilman minuakin, ei isän olisi tarvinnut remonttia tehdä yksinään. Kaksi karvaista apuria on aina valmiina pitämään seuraa. Ja molemmat ovat vielä niin uteliaitakin, että eivät jättäisi noin jännää projektia väliin mistään hinnasta.
Heti kun auton peräkontti avattiin niin Kunto luikahti sinne heti ensimmäisenä, varmaan yritti varmistaa että jos liikkeelle lähdetään niin häntä ei ainakaan jätetä kotiin. Eikä mennyt kauaa kun avoin etuikkuna houkutteli Ninjan tasapainoilemaan kapealla reunuksella. Kissa vaelteli pitkin autoa ja...
... meni lämmittelemään kojelaudalle, ikään kun musta turkki ei keräisi tarpeeksi lämpöä muualla kuin mustalla kojelaudalla.
Molemmat karvaiset mekaanikot taisivat kuitenkin nauttia peräkontissa nukkumisesta enemmän kuin jarrujen ilmaamisesta. Kunto jäi nukkumaan avoimeen peräkonttiin vielä silloinkin kun remontti oli tehty ja oltiin lähdetty sisälle.
---
On Monday I helped dad with venting the brakes of his car. Even without me, the father would not have needed do renovations alone, that's for sure. Our two furry friends are always ready to accompany. And they're so curious too. They wouldn't miss that exciting project for any price. Right after opening the door of trunk, Kunto jumped in there. I think he tried to make sure that if we took off, he wouldn't be left home. And soon the open front window tempted Ninja to balance on that narrow edge.
The cat wandered in car and went to warm on dashboard. Like his black coat didn't charge enough warmth in anywhere else?
Both of our furry mechanics enjoyed sleeping in trunk more than venting brakes. Kunto stayed in trunk for long after brakes had been vented and we had gone inside.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti