Shame on me :(

Joopa joo, viime päivityksestä on aikaa pieni ikuisuus, huuhuh miten oonkaan voinut jättää blogin päivittelyn näin retuperälle.. No kertoillaanpas vähän meidän kuulumi
sia

Toko

Jaron kanssa tokoilu on edistynyt hurjasti, oltaisi käytännössä koevalmiita. Keväällä voitaisi ehkä uskaltautua kokeeseen, talvella on vähän tylsää mennä kokeisiin. Jaron seuruu ja paikkamakuu on parhaimmat liikkeet, en tajua mistä se repii tuota innokkuutta edenkin seuraamiseen, se on aika hellyyttävä kun häntä vispaten kirmaa vierellä ja kontakti on paras! Jäävät liikkeet on nyt jo hyvin hallussa, naksuttimen avulla ollaan treenailtu maahanmenoa ja se on tosi hyvässä kondiksessa nyt. Luoksari on pitkällä matkalla nopea ja innokas, lyhyellä matkalla pitäisi saada Jaro innokkaammaksi että se lönköttelyn sijaan juoksisi mun luo. Hyppyä ei olla oikein jaksettu treenata, mutta nyt lupaan skarpata ja saada senkin koekuntoon.

Näyttelyt ja mätsärit

Tuon Keuruun näyttelyn jälkeen ei ollakaan virallisissa kehissä käyty. M

ätsäreissä on käyty kolmesti. Kahdesta tuli PUN ei sij ja yhdestä PUN3. Hienostihan se kehäkettuilu sujuu, Jaro on aika rutinoitunut esiintyjä jo. Huomenna edessä on Muuramen mätsäri.

Jyväskylän kv-näyttelyyn ollaan menossa. Lauantaina Jaron kanssa kehään, kera 37 muun hoffin. Sunnuntaille ei ilmoitettu Jaroa, mutta ollaan menossa paikanpäälle katselemaan kehiä, kuvaamaan koiria ja tapaamaan tuttuja. Jaro menee junior handleriin lainaan. Toivottavasti Jaro on kiltti handlerille, ensimmäinen kerta kun kukaan oman perheen ulkopuolinen sitä handlaa. Hui, pikkusen jännittää!

Jyväskylään menen lauantaina myös esittämään tuttavan saksanseisojan. Syksyllä käytiin yhdessä mätsärissä ja Moona oli siellä hienosti PUN3. Moona on ollut aiemmin kahde

sti näyttelyssä ja molemmista on tullut SERT ja ROP. Nyt Moona on ainoa rotunsa edustaja ja vähän jänskättää mitä tuomari tykkää, että tulisiko tyttöselle se viimeinenkin SERT sieltä!

Tuossa alla on kuva Moonasta ja minusta kehässä, hän on ehkä maailman ihanin koira, niin rauhallinen ja lempeä ettei ole tosikaan. Hyvin ja luottavasin mielin lähdetään siis kehään.

Niin tosiaan, handlailusta kun on puhe niin kävin yhdessä mätsärissä esittämässä tuttavan espanjanvinttikoiran tuloksin SIN ei sij. Ja sijoitus oli Lunalle ihan ansaittu, hän kun hyppi, loikki, syöksyi ja veti. Mutta raviaskeleitä ei ottanut nimeksikään. Tarjottiin hupia yleisölle ja minäkin vaan nauroin koko esiintymisen ajan, mukavaahan meillä ainakin oli :)

Tässä vielä todistusaineistoa:

Veto
Harrastus on ollut jäissä kesän ajan, muutaman kerran käytiin canicrossaamassa. Nyt on kuitenkin kerran laitettu Jarolle vetovaljaat päälle ja käyty pinkomassa pellolla traktorin eturengas perässä. Vetäminen on vielä hyvässä muistissa, tänä talvena olisi tarkoitus vetää enemmänkin tuota potkuria ja samoin kelkka ja aisat perässä pikkuveljeä.

Iro

Irolle taasen kuuluu rauhallisia eläkepäiviä. Toinen takajalka on oireillut jonkin verran, välillä Iro oli melkein kolmijalkainen mutta nyt taas toimii kaikki jalat ja pellolla painelee Jaron perässä minkä kintuistaan pääsee. Korvia on puhdisteltu ahkerasti kun ne erittävät niin helposti töhnää. Mutta korvien välissä Iro on terve ja reipas, pirteä eläkeläisherra joka tuskin koskaan aikuistuu.