Kyllä vain, lähdettiin käymään ihan isossa kaupungissa ja isossa näyttelyssä vailla sen kummempia odotuksia. Tavoitteena oli mukava ja kattava arvostelu, laatuarvosanalle en asettanut odotuksia.
Kunto piipahti rodunmuutosarvostelussa, jossa tuomari George Schogol juoksutti meidät kerran kehän ympäri ja myönsi meille rodunmuutoksen. Kunto on nyt siis virallisesti pitkäkarvainen saksanpaimen.
AVO-uroksissa Kunto oli ensimmäinen kahdesta osallistujasta. Kaiken kaikkiaan georgialaisen tuomarin arvostelemia pitkäkarvaisia saksanpaimenia oli 8 ja lyhytkarvaisia ilmeisesti 23.
Koiralle iski jännitys ja samalla hermostutti minuakin kun Kunto tarttui hihnaan kiinni hampaillaan ja rupesi leikkimään iloisesti vetoleikkejä. Juoksuosuudet Kunto piti hihnasta kiinni kun oli niin vireässä tilassa että ei päästänyt irti, enkä halunnut alkaa kehässä kovasti käskyttämään ettei tuomari hermostu.
Tuomari oli harvasanainen ja nopea arvostelija. Hyvä kun edes sain koiran paikalleen niin meille ojennettiin keltainen nauha, eli Kunto oli Hyvä! Jes, tätä salaisesti toivoinkin ja olin onnellinen että meni niin hyvin.
 |
Kunton mielestä oli kiva päästä viettämään leikkihetkeä
kehään! Ja sit vielä juostiinkin, ja voi kun meillä oli kivaa!
Kuntolla ja minulla oli hirmu kivaa! Tuomarisedän huumorintaju
ei tainnut ihan riittää. |
Arvostelu:
"5-vuotias, keskikokoinen, lyhyt rakenne, keskivoimakkaat kulmaukset ja riittävät kyynärkulmaukset. Hyvä tasapurenta."
Kuntohan käyttäytyi muualla kun kehässä oikein mallikkaasti! Sillä oli oma pinkki vinkupupunsa jota se sai kuljettaa ja piipittää jos alkoi mennä muuten liian levottomaksi touhu. Kunto myös äkkäsi siskon kädestä näyttelyluettelon ja pihisti sen ovelaakin ovelammin! Herättihän se aikamoista hilpeyttä kipittäessään luettelo suussaan. Kerran kun luettelo meinasi tipahtaa, Kunto heitti sen ilmaan ja nappasi parempaan otteeseen. Ihmisiä nauratti kovasti luetteloa kantava iloinen paimenkoira, monenlaisia kommentteja kuultiinkin ohimennen kun toinen kantoi niin tomerana ja ylpeänä kuolaista ja repaleista luetteloa.
Kunto on hauska otus kun saa jotain kantaumuksia. Se ei välittänyt yhdestäkään koirasta, olivatpa ne uroksia tai narttuja ja isoja tai pieniä, ihan onnellisesti se käveli rähisevien koirien ohi pupu tai luettelo suussaan. Ilman tavaroita se olisi saattanutkin ärähtää.
Ja minähän toki hemmottelin lapsen ja vein sen kehäkäynnin jälkeen leluostoksille. Kunto sai valita kaks pehmolelua ja oli kyllä kuin lapsi lelukaupassa, vähän kiukutteli kun kolmas lelu jätettiin kauppaan. Oli muuten vinkuleluhullulla koiralla jännittävä päivä, kaikilla myyntipisteillä oli lapsia kokeilemassa vinkuleluja ja Kunto oli korvat pystyssä ja pää kääntyi kuin väkkärä jokaiseen suuntaan mistä ääniä vaan kuului.
 |
| Minä ja Kunto (ja näyttelyluettelo) |
Ostin myös Kuntolle ruusukkeen muistoksi tästä ensimmäisestä (ja ainoasta?) virallisesta kehäkäynnistä. Miehekkään pinkissä ruusukkeessa lukee
DARLING.
Tässä lopuksi vielä kaverini Jutan ottamia kuvia Kuntosta
 |
| © Jutta Savela |
 |
| © Jutta Savela |
 |
| © Jutta Savela |
Oli mukava päivä ja tuttujakin tuli tavattua, sellaisiakin tuttuja joita en aiemmin ole livenä nähnyt vaan internetin (lue: petsien) ihmeellisessä maailmassa törmäillyt. Oli mukava nähdä uusia kasvoja ja tutustua tähän minulle melko uuteen rotuun näin näyttelyssä käymisen perusteella.
Kunto participated his first dog show at Jyväskylä INT! I'm sorry for being too lazy to translate the whole text.
Before our actual turn we had to chance Kunto's breed. He was registered as normal coated but since he is long-coated the judge had to sign a certificate and note he is long-coated.
When it was our turn, Kunto got a bit excited. He grabbed the leash and wanted to carry it in his mouth. He wouldn't let go so I gave up since I didn't want to command him the way I normally do. So I let him run with leash between his teeth. That part didn't go that well. But the important point is that Kunto and I had fun! I don't care what the other people were thinking since I laughed and Kunto seemed so happy and proud. The judge seemed busy, I could hardly stop and try get Kunto stand still when he gave us he yellow ribbon.
So Kunto got Good! I'm so proud and happy now. Too bad the assessment was quite short. I'll paste it here later.
Kunto was his own happy self. He carried his pink toy rabbit and sometimes he even got the catalogue and threw and carried it. I saw many happy faces smiling at him while he carried all kinds of things in his mouth. We bought him two toys too. Kunto was like one little child in a big toy store. And then he was happy with a huge toy lion.
I bought him a pink ribbon with silver text "DARLING" on it. Of course I had to buy some kind of reminder of our first (and last?) dog show :D
I had a wonderful day. I don't like dog shows because I just don't feel like they have any kind of use these days. I wanted to go there with Kunto because I wanted a professionals opinion about Kunto.
But I enjoyed meeting new people and especially people who own German Shepherd. I have never actually paid attention to German Shepherds and people who own one. Now that I have my own gsd it's like a whole new world for me.
