Kunnon kaveri

Voi miten voinkaan tykätä siitä noin paljon! Kunto ja minä vietetään koiran ja emännän laatuaikaa lauantai-illan rattona. Datataan tässä yhdessä, Kunto pääsi nyt poikkeuksellisesti sänkyyn. Mutta se on niin pieni ja lähtee pyydettäessä pois, että se saa tässä olla. Etenkin siksi että se lämmittää mun palelevia varpaitani. Kohta se pääsee taas yöksi aitaukseen lepäilemään ja leputtamaan leukojaan, että huomenna jaksaa taas säheltää ja koheltaa.

Me vietettiin kahdestaan iltapäivä kun muu perhe lähti sukulaisen rippijuhliin. Ai niin, olihan meillä vähän viihdettä siinä kun Minni-kissaa yritettiin vakuuttaa siitä että Kunto ei syö sitä. Minni ei ollut ihan varma asiasta ja näki parhaaksi murista ja sähistä. Lopulta uteliaisuus voitti ja Minni oli aika hienosti. Ninja puolestaan teki selväksi että Hänen Korkeutensa ei ole vielä valmis kohtaamaan petoa.

Sitä todistusaineistoa siitä että jossain vaiheessa
maltettiin ottaa päikkäritkin!