Tokoa ja vetoa

Tänään oli viimeinkin aikaa taas harjoitella sekä tokoa että vetoa. Otettiin pihassa pieni pätkä seuruuta, ja en voi olla kuin ylpeä siitä, miten iloisesti ja innokkaasti Jaro tuli vierellä ja kontakti pysyi perusasennosta perusasentoon saakka todella hienosti. Häntä heiluen ja lennokkain askelin Jaro seurasi, enää ei tuntunut olevan pakkopullaa, ehkä muutaman päivän tauko on tehnyt tehtävänsä ja nyt voidaan taas jatkaa uudella innolla! Myöhemmin illalla otettiin toinenkin pieni tokotuokio, ja pientä haparointia lukuunottamatta sujui oikein mallikkaasti, itse sekoilin pari kertaa käskysanojen kanssa ja aiheutin pientä hämminkiä, mutta koira oli oikein hyvä.

Päivällä myös vedettiin kelkkaa. Jaro pinkoi hurjaa kyytiä kelkka perässään ja siskon kaveri kyydissä. Viimeinkin myös Jaro on oppinut juoksemaan reippaasti minun edellä, eikä turhia vilkuile taakseen ja jää odottelemaan minua.



Voisin tähän vielä vähän kertoilla itsestäni ja tästä koiruudesta jonka seikkailuja tässä blogissa näkyy, kun edellisestä päivityksestä unohdin.

Jaro on pian 4v hovawart uros, oikealta nimeltään Nugadogin Hohde. Saman katon alla asustaa myös Jaron isä, Hoffen-Haus Ihringer eli Iro. Iro täyttää helmikuussa jo 1ov.
Jaron kanssa harrastettiin sen ensimmäisinä vuosina vaan näyttelyitä ja mätsäreitä. Viime keväänä aloin kuitenkin sitten kiinnostumaan enemmän tokosta. Silloin tuntui ihan mahdottomalta, että Jaro oppisi ikipäivänä edes seuraamaan, mielestäni Jaro oli hölmö ja luupäinen tapaus.
Viimeaikojen treenaaminen on tuottanut tulosta, ja nyt ollaan siinä pisteessä, että uskallan jopa harkita että menisin Jaron kanssa tulevaisuudessa jopa viralliseen toko-kokeeseen.

Tänä talvena otettiin mukaan kuvioihin myös veto. Kuten kuvista näkyy, liinoissa roikkuu vanha puinen kelkka. Välillä kaverini kanssa ollessa Jaro ja kaverin suomenlapinkoira Kassu vetävät pienessä valjakossa ahkiota.

Keväällä kokeillaan meille vielä melko uutta lajia, MEJÄä. Tarkoitus olisi kokeilla ja katsoa, mahtaisiko tästä löytyä meille sellainen harrastus jossa Jaro saisi käyttää nenäänsä ja tyydyttää melko suurta saalistusviettiään.Myös koirien kiihdytyskilpailuihin olisi ihan mahtava päästä, Jaro on sellaista sorttia, joka pinkoisi varmasti tuhatta ja sataa vieheen perässä.
Jaron kanssa ollaan käyty muutamissa näyttelyissä, tuloksia on EH sekä 3 x ERI, viime kesänä Jaro sai ensimmäisen SERTinsä. Tänä vuonna suunnitelmissa olisi käydä muutamassa ryhmänäyttelyssä, mahdollisesti hoffierkkarissa ja ehkäpä Jyväskylän kv-näyttelyssä.
Jarolta on tutkittu lonkat ja kyynäret tuloksin A/A ja 0/0.

Ja minä olen 16-vuotias tyttö. Käyn Muuramen lukiota ja opiskelujen ohessa harrastan paljon kaikenlaista Jaron kanssa. Muita kiinnostuksenkohteita ovat mm mopot ja musiikki. Jaron ja Iron lisäksi meiltä kotoa löytyy kolme kissaa, 6-vuotiaat kissasiskot Vinku ja Minni, sekä reilun puolen vuoden ikäinen uroskissa Ninja.


Tämän tekstin kuvat ovat sekalainen kokoelma tämän syksyn ja talven harrasteluista ym.
(kuva jossa Jaro ja toinen koira vetävät ahkiota (c) Mirka Kuivalainen)