Muutoksia ilmassa

Melkein kolme viikkoa koiratonta elämää takana. Elämäni ensimmäiset kolme koiratonta viikkoa. Suruaika on ainakin omalta osaltani ohitse, mutta valtava ikävä ja muistojen määrä, ne vaan pysyvät. Mutta nyt on aika kääntää uusi sivu elämässä, ja se tuo jännittäviä asioita mukanaan.

Kaikessa hiljaisuudessa ollaan tehty päätöksiä ja suunnitelmia ja nyt näyttää siltä että aurinko paistaa risukasaankin ja koirattoman synkkä arki vaihtuu johonkin paljon mukavempaan! Ja tämä uusi blogi edustaakin syvällisesti ja filosofisesti ajateltuna sitä että uutta on luvassa...
Vanha blogi on edelleen olemassa mutta sinne ei enää päivityksiä tule. Jääköön se  muistojen arkistoksi.

Tänään kävin viidakoksi kasvaneen koiratarhan kimppuun...

Aitaus valmiina uutta asukasta varten!

Tästä lähdettiin... Huhhuh sitä hämähäkin seitin
ja hiekan määrää. Tai katolla olevan mehukkaan
risulehtisammal-patjan paksuutta.

... ja tähän tultiin! Painepesuri on loistava keksintö.

Hieman haikein mielin otin tämänkin kyltin pois aitauksen ovesta. Kohta
se saa uuden kyltin.

Kopin oven yläpuolella oli toinen mun joskus taiteilema kyltti.

Jotkut harvat tietääkin tästä, millainen uusi perheenjäsen meille on tulossa. Mutta pitäkääpä suut supussa, eikös se niin mene että harva tietää, moni arvaa ja lopuille ei kerrota ;) ?

PS. Tiedän että vihaatte mua koska olen salamyhkäinen. Ajattelin etten kerro kenellekään mitään, mutta sitten tuli mieleen että mua ainakin ärsyttää sata kertaa enemmän kun vihjaillaan vähän muttei kuitenkaan kerrota mitään. Siksi ajattelin maksaa samalla mitalla takasin kaikille. Olkaa hyvät.