Pieksämäki rn, kavereita, tokoilua...

Vuoden toinen näyttely oli meille jo ennestään tuttu Pieksämäen ryhmis. Viime vuonna Jaro nappasi sieltä esimmäisen SERTinsä ja sitä ennen oltiin muutama vuosi sitten Iron kanssa samaisessa näyttelyssä.
Sää oli aurinkoinen mutta onneksi sentään tuuli vähän. Tuomarina meillä oli mukava nainen, Marianne Holm. Hän käsitteli koiria hyvin ja rauhallisin ottein.
Jaron lisäksi uroksia oli kaksi, molemmat junnuluokassa. Jaro-poika oli hienosti kehässä, vaikka hajut kiinnostivatkin liikaa. Minuakin jännitti, kun koira ei ollut parhaalla mahdollisella päällä. Mutta henki oli salpautua ja sydän pysähtyä, kun kehis ojensi minulle kaksi punaista nauhaa, vaaleanpunaisen nauhan (tässä välissä mahassa alkoi kiertää hassusti) ja ....... sinivalkoisen ruusukkeen jossa komeili isoin kirjaimin SERT!

ROP-kehä meni meidän osaltamme ihan penkin alle.. Jaroa ei kiinnostanut mikään muu kun meidän edellä ravannut narttu ja ruohikon hajut.. VSP-saatiin, ihan kelpo saavutus :)

---

Ja samalla reissulla nähtiin myös koirakavereita. Petsiessä tutustuin joskus Raisa-cairnin ja Vanilla-cockerin omistajaan. Juvalla kun yövyttiin niin kävin Jaron kanssa tokoilemassa ja leikkimässä vähän pienempien koirakavereiden kanssa. Mukavaa oli ja Jaro oli tosi hieno tokoeläin! Raisa ja Vanilla olivat kivaa seuraa Jarolle, vaikka olivatkin hieman eri kokoluokkaa. Kaisa otti meistä muutaman tokokuvan, niitä en tähän jaksa laittaa, mutta jos kiinnostaa niin ne löytyy tästä kansiosta.




Pieksämäen näyttelyn jälkeen mentiin Hankasalmelle. Siellä yövyttiin asuntoautolla sukulaisten pihassa ja käytiin kiertelemässä aseman kylällä, kun siellä oli se Kihveli Soikoon -tapahtuma. Jaro sai paljon huomiota osakseen ja yllättävää oli se, että eräs pariskunta kysyi että "Onko tämä hovawart?". Harvemmin kukaan tietää tätä rotua.
Sunnuntaina käytiin kotimatkalla tuttaviamme moikkaamassa Hankasalmella. Jaro sai heti uuden kaverin, kun pihapiirissä jolkotteli alle puolen vuoden ikäinen pyreneittenmastiffin pentu nimeltä Anniina. Koirat uiskentelivat lammikossa ja leikkivät isojen koirien juoksenteluleikkejä. Hauskaa näytti olevan.

Tottelemista

Viime päivityksessäni mainitsin että ulkomaan matkalla harjoteltiin myöskin tokoa. Pitkään aikaan en olekaan treenikuvia laittanut ja päättelin että nyt on hyvä hetki sille, Jaro on kehittynyt mielettömästi tämän kesän aikana.

Tokoilua Slovakiassa

Harjoiteltiin seuruuta sekä kävellen että juosten. Myös liikkeestä seisomaan jääminen onnistui moitteettomasti. Ainoa mikä takkusi on se penteleen liikkeestä maahan. Sitä en osaa opettaa tuolle. Joskus hitaassa vauhdissa Jaro menee maahan, mutta normivireellä en saa sitä tajuamaan. Noh, nyt kun muut liikkeet on hallussa niin meillä on aikaa keskittyä vaan liikkeestä maahan jäämiseen ja hyppyyn. Hyppyä ei olla vähään aikaan treenattu, se on meidän huonoin liike.

Tokoilua Latviassa

Latviassa oli hienoja hiekkarantoja. Siellä juoksentelun ja uiskentelun lomassa sain oudon päähänpiston, että mitä tapahtuu jos pyydän koiraa suorittamaan paikkamakuun rantavedessä. Ensimmäisemmä yrityksellä Jaro nousi seisomaan. Toisella käskyllä sanoin käskyn napakammin ja siellä se koira pysyi kun tatti. Noin minuutin kohdalla liike muuttui luoksariksi, Jaro tuli intopinkeenä luokseni ja palkkana oli hihnan tappamista. Mukavaa meillä ainakin oli! :D

Home sweet home!

Tänne en tosiaan ennen matkaa kirjoitellutkaan että mitä meillä on ohjelmassa kesäkuun lopulla. Pakattiin asuntoautoon kaikenlaiset tarpeelliset tykötarpeet ja ahtauduttiin Jaron kanssa kyytiin ja lähdettiin karavaanaroimaan. Edellisinä vuosina ollaan reissattu Ruotsissa ja Norjassa, nyt suunnattiin pidemmälle.

Ajettiin Muuramesta Helsinkiin 21.6. Iltapäivällä ajettiin laivaan ja matka kohti Puolaa, Gdyniaa, saattoi alkaa. Minä, sisko ja Jaro vallattiin yksi hytti. Jaro on jo tottunut laivakoira, mutta olihan sillä aika tylsää kun joutui vaan hytissä olemaan. Onneksi koirakansia oli kaksi samalla kannella, ja päästiin sitten siellä pissittämään koiraa hiekkalaatikolla. Ja otinpa videon myös tokotreenailuistamme tuulisella koirakannella, siinä oli todellista häiriötä, kun allekirjoittanut meinasi lentää tuulen mukaan.
Seuraavana iltapäivänä saavuttiin Puolaan.

Kaikenkaikkiaan matkustettiin niin monessa paikassa että yksityskohtaisia tietoja en tänne jaksa kirjoittaa, kotiin palattiin 4.7.
Puolassa yövyttiin pari yötä. Sitten mentiin Tsekkiin jossa yövyttiin yksi yö. Seuraavana päivänä ajettiin Itävaltaan ja yövyttiin Wienissä. Seuraavaksi ajettiin Slovakiaan yhdeksi yöksi. Sitten tultiin takaisin Puolaan ja siellä yövyttiin kaksi yötä. Seuraavana tultiin Baltiaan. Liettuassa ja Latviassa yövyttiin molemmissa yksi yö. Kolme seuraavaa yötä oltiin Virossa.

Jaron kanssa oli mukavaa matkustella ja kerätä katseita. Etenkin saksalaiset olivat innoissaan Jaroa silittämässä ja lepertelemässä saksaa. Tallinnasta Helsinkiin laivalla matkatessa eräs saksalaismies otti kamerallaan jopa kuvia tästä meidän koiruudesta.

Itävallasta jäi mieleen kauniiden maisemien ja rakennusten lisäksi erikoiset kyltit joita oli muutaman sähkötolpan välein. Keräämättömistä koiran paskoista saattoi kyltin mukaan saada 36 euron sakon. Siinä oli erinomainen syy sille että kuljetettiin pusseja taskussa Wienin leirintäalueen lähellä lenkkeillessämme.

Liettuassa ja Virossa olleet mahtavat uimarannat jäivät erityisesti mieleen. Jaro nautti polskiessaan itämeressä ja juostessaan äitin ja isän perässä kun he pyöräilivät hiekkarannoilla aivan meren vieressä. Otettiin myös lyhyitä tokotreenejä hiekkarannoilla. Jaro suoritti mm paikkamakuuta ja luoksetuloa rantavedessä. Ohikulkijoiden suupielet kääntyivät hymyyn ja muutenkin koiriin suhtauduttiin todella positiivisesti.

Tallinnassa käytiin eläinlääkärillä, sillä koiralla pitää olla heisimatolääkitys kunnossa Suomeen tullessa ja eläinlääkörin on oltava paikalla todistamassa että koira syö lääkkeen.

Blogiin en viitsi kaikkia mahdollisia kuvia laittaa, mutta linkitän tähän flickr-tilini, josta voi käydä katselemassa maisemakuvia ja koirakuvia tuolta reissulta ja vähän muualtakin
http://www.flickr.com/photos/mariellen-/



-
Tänä lauantaina suunnataan Pieksämäelle ryhmikseen! Yhteensä siellä on 11 hoffia.
Heinäkuun lopulla on edessä Tervakosken päänäyttely ja elokuussa mennään Keuruulle ryhmikseen.